Merkkikirjoituksena kiina ei oikeastaan tunne aikamuotoja indoeurooppalaisten kielten taivutusmuotojen tavoin. On jotain lisämääreitä, jotka kertovat verbin tekemisen loppuneen tai olevan para-aikaa tapahtuvaa, mutta noin muuten varsinaisia aikamuotoja ei ole. Aikamuoto ilmaistaan liittämällä aika mukaan lauseeseen.
Ajan ilmaiseminen on jännää. Kiinalaisille tulevaisuus on selän takana, koska sitä ei voi nähdä. Vastaavasti menneisyyden näkee, joten se on edessä. Ex-tyttöystävä on siis edessäoleva tyttöystävä jne. Vastaavasti kalenterissa ilmeisesti päivät kulkevat ylhäältä alas, koska ensi viikonloppu on alhaallaoleva viikonloppu ja viime vkl vastaavasti korkeammallaoleva viikonloppu.
Postauksen otsikko on Timo Rautiaisen & Trio Niskalauksen biisistä Hämmennys ja viha. Kiinalaiset tosiaan kulkevat selkä edellä kohti tulevaisuutta, jota eivät voi nähdä. Karman ja kohtalon käsite on voimakkaammin esillä tässä maanosassa. Kiinalaiset ottavat tulevaisuuden paljon nöyrempinä vastaan. Ruotsinkielen sana ödmjukhet kuvaa mielestäni tätä asennetta varsin hyvin.
Jos oisit kattonu sitä kalenteria jonka tänään sait kätees, oisit huomannu että vasemmalta oikealle ne kulkee. Viikot sit omina riveinään ylhäältä alas niinku suomessaki. Ens viikko = Xia xingqi.
ReplyDelete