Tarvitaan monta taskua

Kiina on ääntämiseltään jännän lähellä suomea - osittain. Päällepäin vokaalit ovat samoja, ehkä jopa hieman suomenruotsalaisittain äännettyjä. Konsonantit kuulostavat aika samalta kuitenkin olematta sitä. G kuulostaa vain hieman suomalaista koota pehmeämmältä ja k taas on vahvasti aspiroitu jne. Ei kannata erehtyä luulemaan että pinyinin kirjain olisi jotenkin helposti lausuttavissa jonkun latinalaisia aakkosia käyttävän kielen vastaavana kirjaimena. Ehei, pinyin on ihan puhtaasti kiinalaisille itselleen ääntämisopiksi tarkoitettu säätö.

Erilaisia s-äänteitä kiinassa on ihan törkeästi.

j	q	x
z	c	s
zh	ch	sh	r

(kyllä, r on s-äänne kiinassa. kelatkaa sitä.)

Vähäiset venäjänopinnot olivat valmistaneet siihen että voi olla paljon s-äänteitä, mutta noita on jo aika paljon. Jouduin ottamaan valinnaisen ääntämiskurssin (josta on ollut muutenkin apua), mutta nyttemmin pystyn erottamaan käytännössä kaikki noista toisistaan ja tekemään eron omassa ääntämisessäni. Kahden parin kanssa on vaikeuksia.

Jännänä sivuvaikutuksena olen huomannut sen, että suomea puhuessa mun vanha ässävika on hiipimässä takaisin. Jotenkin tulee ihan esikouluikä ja ässäharjoitukset mieleen kun kieli yrittää tulla hampaiden takaa kun yrittää pistää ässää taskuun. Ärsyttää epätriviaalisti, mutta toisaalta oon tosi onnellinen siitä että oon onnistunut oppimaan noi äänteet. Tän jäljiltä epäilen et venäjän ässätkin tuntuu helpommilta.