Länsimaisuuden tae - Svenson hair

Maailman pienuus

Koulukaveri pyysi mut syömään hotpottia (erinomaista, suosittelen). Vein sit Juulian mukaan. Paikalle oli myös pyydetty koulukaverin ja sen avokin tuttavapariskunta. Pariskunta koostui slovakitytöstä ja kiinalaismiehestä. Kuinka ollakaan, slovakityttö on asunut Ruotsissa 5v, kiinalaismies 2v. Kuudesta ruokailijasta siis 4 puhui ruotsia. Kannatti opiskella peruskoulussa!

Lisäksi ainakin 3/6 puhui saksaa 1 päälle ymmärsi, 5/6 puhui ainakin auttavasti kiinaa ja kaikki keskustelivat englanniksi.

Juulia halusi todistaa että mäkin joskus syön vihanneksia.


Hot pot on ihan paras seurusteluruoka. Pöydän keskellä on kaasuliekin päällä liemi (tässä tapauksessa tulinen ja ei-tulinen liemi samassa kipossa) ja sinne laitetaan raakoja ruoka-aineita kiehumaan ja noukitaan syötäväksi. Ei onnistuisi veitsillä ja haarukoilla mutta tikuilla toimii mainiosti.



Hotpotin vielä parempi ominaisuus on se, että kustannukset eivät kasva lineaarisesti osallistujien määrän mukaan. 6 ruokailijan sapuska maksaa 1,5 kertaa 3 ruokailijan sapuskan (sisältäen oluet). 4 eri käyntikerran kustannukset on plotattu allaolevaan supertieteelliseen kuvaajaan. Kalliimpi 2 hengen kerta on jossain superhyperposh-raflassa. Postuloin että tietyn pisteen jälkeen n:s osallistuja syö melkein ilmaiseksi jo. Ehkä on viisasta ottaa huomioon että 6 hengen ruokailukerralla joku tajus pyytää opiskelija-alennusta. Niin, ravintolaillallisesta voi pyytää opiskelija-alennusta ja saada sen Kiinassa!

Missä ollaan mikä maa? Joku veikkaa länsihampaita

Lapsikin tietää, että nimi on merkityksellinen juttu. Kiinaksi maiden nimet eivät tietenkään voi olla länkkärimerkein vaan ne pitää kirjoittaa jotenkin hanzeilla, jolloin nimille tulee myös merkitys. Sapir-Whorfin hypoteesin mukaan tämä vaikuttaa siihen, miten noin giljoona ihmistä näkevät maailman.

Yleisin esimerkki on Kiina itse, eli kiinaksi Zhongguo, 中国. Zhong tarkoittaa keskellä tai keskustaa. Guo taas valtiota. Nooran blogi onkin nimileikki tästä tulkinnasta. Sinänsä esimerkiksi kepumaa voisi olla ihan yhtä hyvä tulkinta, mutta ajatuskin Kiinan kokoisesta Kekkoslovakiasta puistattaa.

Suomi on Fen Lan， 芬兰 eli tuoksu ja orkidea. Ottaen huomioon miten pahalta suomalaiset haisevat, on nimi varmaankin sarkastinen. Lan on maiden nimissä varsin yleinen ja tarkoittaa orkideaa.

Ruotsi on Rui Dian 瑞典, eli onnekas (enteikäs) lainaus tai viittaus. Hannuhanhi-stigma kantaa pitkälle. Ruotsin kanssa saman ensimmäisen merkin jakaa Sveitsi, Rui Shi 瑞士, missä shi on pappi, oppinut, upseeri tai asiantuntija.

Englanninkieliset maat ovat keskimäärin vetäneet pitkän korren. Yhdysvallat on Mei Guo 美国, eli kaunis maa. foneettisesti sanasta Englanti taas Ying Ge Lan tai Ying Guo 英国, eli rohkeiden maa. Kiinalaiset eivät välttämättä intuitiivisesti miellä että home of the brave on nimenomaan USA. Brittien rohkeutta voisi selittää skoteilla, mutta skotlanti on Su Ge Lan 苏格兰, jossa su on sama su kuin sukunimeni su. Se voi olla tarkoittamatta mitään tai tarkoittaa kiinalaista punaista kukkaa (näyttäiskö yhtään ohdakkeelta?). Ge taas tarkoittaa mieltä, mielialaa. Skotlanti on siis kukkamielisten ihmisten maa. Ehkäpä joku englantilainen on päässyt kusemaan muroihin tjsp.

Irlanti on Ai Er Lan 爱尔兰, "rakastan sinua orkidea". Er on ilmeisesti vanhahtavaa kieltä, Shakespearen thou tai suomalaisittain sa. Lyhimmän korren on kuitenkin vetänyt Jia Na Da， 加拿大 eli Kanada. Nimessä käytetty kirjoitusmerkkiä Jia-sanalle tarkoittaa enemmän tai lisää. Na Da on korkea tai ylhäinen tai itsetärkeä (s.o. paskantärkeä).

Saksa on De Guo 德国, moraalin ja säntillisyyden maa. Ranska on Fa Guo 法国, lakien ja säädösten maa. Voin niin nähdä sieluni silmin ranskalaiset yrittämässä selittää laeista ja sopimuksista kiinalaisille. Espanja on Si Ban Ya 死板呀, länsi+ryhmä+hammas, wtf?