Bug-out plan

Maailman paraskaan bug-out bag ei auta, jos se selässä jää seisomaan paikalleen säälimään itseään.

Suurlähetystön antamassa ohjeistuksessa määritellään selvitetään suurlähetystön tekemä uhka-analyysin mukaiset varustautumistoimenpiteet. Analyysi on pitkälti samoilla linjoilla oman analyysini kanssa. Lähetystön ohjeet linjaavat käsitteet perusvalmius ja tehostettu valmius.

Seismisellä alueella ei kaikesta voi saada ennakkovaroitusta. Maanjäristys tulee just kun se tulee, eikä yleensä kerro itsestään etukäteen. Tästä syystä perusvalmiudenkin on oltava korkeampi kuin esim. Suomessa. Perusvalmius sisältää kaiken varsinaisen valmiuden ja tehostettu valmius on tarkoitettu tilanteisiin, joissa mahdollinen ongelmatilanne on ennalta nähtävissä. Perusvalmiuden ohjeet sisältävät aika hyvin sen, mitä bug-out-bagista löytyykin. Lisäksi perusvalmiuden yhteydessä mainitaan ajoneuvon hyvässä kunnossa pitämisestä ja polttoainereservistä. Allekirjoittaneen kulkupelit sattuvat molemmat toimimaan kauralla ja toinen on jo apostoleilta tuttu ja toinen taas melkein pomminvarma tuttu, joten katsoin parhaaksi skipata polttoaineen hoardaamisen.

Korotetun valmiuden ohjeisiin liityy lähinnä talousveden hamstraaminen ja tarkempi tiedotusten seuranta.

Jos käsky käy, evakuoidaan suomalaiset ensisijaisesti suurlähettilään virka-asuntoon. Asunto sijaitsee Sanlitunin lähetystöalueella aika kaukana. Matkaa on Google mapsin mukaan 19.7 km optimaalista reittiä. 20 km patikointi ei ole ihan mahdoton, mutta kipeää se tekee. Polkupyörällä reissu on jo siedettävämpi. Taksi tietty kuljettaa kyseisen matkan kivasti normaalitilanteessa, mutta toisaalta koko pointti on valmistautua tilanteisiin, joiden jäljiltä Peking ei toimi normaalisti.

Sekundäärinen evakuointipaikka on jossain "Beijing Riviera"-alueella. Näppärästi Suomen lähetystö olettaa, että paikka on tiedossa ja yhtä yksikäsitteinen kuin suurlähettilään virka-asunnon katuosoite. Annoin kyllä palautetta aiheesta, mutta siihen asti sekundäärimestana toimikoon Norjan suurlähetystö, joka on parin kilsan päässä Suomen lähettilään kämpästä.

Jännästi kaikissa paikallisissa JCDecaux:n mainostauluissa on alla ensiapupakkaus. Onko asian laita näin myös Euroopassa? Sinänsä briljantti idea, varsinkin jos valtio tai vastaava on tajunnut vaatia tätä. Vielä hienompaa, jos pakkaus olisi laadukas mutta en lähtis pidättelemään hengitystäni.

Lähetystön ohjeet eivät erityisesti kata epidemioita. Epidemiatilanteessa ohjeistusta tullee erikseen, mutta se on käytännössä aina "ovi kiinni, pysykää sisällä". Taudin aiheuttajasta riippuen voidaan ehdottaa ilmastoinnin katkaisemista ja ikkunoiden eristämistä teipillä. Hätävara palvelee varsin hyvin tässäkin tilanteessa.

Pikavilkaisulla NIOSH n95-speksatut hengityssuojat pysäyttävät myös hyvän osuuden pisaratartuntana leviävistä pisaroista. Paikallisilla on tapana suojautua normaalilta flunssa-aallolta normaaleilla kirurgin hengityssuojilta, jotka eivät oikeastaan suojaa mitään muuta kuin päin kasvoja sylkäisemistä vastaan. Harmittavasti n95-maskeja saadakseen pitäisi vaivautua jonnekin ihan oikeasti isoon apteekkiin eli varsin kauas opiskelijakaupunginosasta.

Anatomy of a bug-out bag

Vaihdossa saa tehdä kaikkea, mikä kotona hävettäisi. Jotkut koeponnistavat alkoholin, toiset irtosuhteet ja kolmannet muut tajustimet. Entä mä? Mä kokosin vihdoin bug-out-bagin!

Bug-out-bag on siis tietynlaisten ihmisten suosima kokoelma valmiiksi pakattu tai nopeasti pakattavissa oleva kantovehje, jonka avulla voi siirtyä kotoa joko ennalta valmisteltuun bug-out-locationiin tai voi olla muuten vaan valmis ihan mihin tahansa. Jonkunlaisen bagin pitämistä suosittelee lähetystökin, mutta lähetystön suositukset ovat varsin tylsiä. Nyrkkisääntönä on, että sivistyneessä maailmassa ihmisten pitäisi varautua olemaan omavaraisia 72 tuntia. Siihen mennessä joko:

• Joku Muu(tm) on saanut aikaan toimivan huoltoketjun katastrofialueelle kuin katastrofialueelle.


• Sinut on evakuoitu poispois paremmille alueille, jossa huoltoyhteydet pelaavat tai olet itse hakeutunut sinne.


• Olet kusessa ja pieni pinnistely ei autakaan.

Toinen kohta aiheuttaa sen lisävaatimuksen, että bug-out-bagia pitää pystyä kanniskelemaan pitkiäkin matkoja. Kaikki muu liikkuu helposti, mutta tässä kirotussa maassa veden saaminen ei välttämättä ole yksioikoista ja suodattimen läpi juominenkaan ei oikein kiehdo. Noh, sotilas kantaa urhoollisesti asetta, ammuksia ja vaikka mitä joten kai reservin gonakin jaksaa pari ekstralitraa vodaa kanniskella.

Rätit

• Kantolaitteena matkustusrinkka. Tuleepahan pidettyä sälä poissa hyllyiltä pyörimästä, eikä rinkkaa tarvitse mihinkään ennen paluumatkaa.


• Säänmukaiset vaatteet päällä (ei kuvassa)


• hyväksihavaitut, sisäänajetut varsikengät


• vaihtoalusvaatteita


• Suojasormikkaat, Bundeswehrin taisteluhanskat, sopivat kaikkeen sodasta puutarhatöihin.


• ekstrapipo Mil-tec watch cap, tulee aina tarpeeseen kun alkaa paleltaa (toim. huom. paleltaa voi myös kun lämpötila on yli 20 astetta)


• Kuoritakki, musta, ECWCS-kopio, 1kpl


• Makuupussi, jenkkiarmeijan modular sleeping system, joka majoittaa lämpötilaskaalassa 30- -30 astetta kohtuumukavasti ja sisältää Gore-tex sadesuojan (ei kuvassa)


• Paikallisen IKEAn kassi. Näppärä lisäkapasiteetti esim. veden raijaamiseen.

Olin alunperin pohtinyt käyttäväni daypackiani b-o-b:n pohjana, mutta rinkka makasi sängyn alla toimettomana. Eipähän ainakaan tule tilasta hetiheti puutetta.

Sälä

• Puukko, vanha ja luotettava Finnmanin peruspuukko


• Leatherman


• Taskulamppu, Mag-Led mini


• vara-taskulamppu, Ikean halpis


• otsalamppu, petzl tikka


• varaparistoja taskulamppuihin


• köyttä


• kännykkä (sisältää FM-radion)


• känykkään suomi-SIM, jolla voi soitella vapaasti kunhan jaksaa maksaa myöhemmin. Pre-pay -liittymä ei vaan suostu kommunikoimaan Kiinan ulkopuolelle) note to self: simmi on ensiapulaukussa


• auringosta itseään lataava vara-akku


• irtohihnoja, 4kpl (2 kuvan ulkopuolella käytössä)


• ompelupakkaus, Bundeswehrin


• tulitikut

Tiedostan, että sytkäri puuttuu. Tää perkeleen terveysintoilukampus ei myy moisia ja ulkopuolella en ole muistanut. Listaan vois myös mahtua ilmastointiteippi sen universaaliuden johdosta.

Lääkintätarpeet

• Ensiaputaito, 1kpl, hankittu ja välillä virkistetty muistissa (ei kuvassa)


• ensiside, gammasäteilytetty, mallia SA-INT ajalta ennen kuin paketteihin painettiin neitimäisiä "parasta ennen" -päivämääriä


• ensiapulaukku, pieni


• särkylääkettä


• Imodiumia 2 kuuria


• henkilökohtaiset lääkkeet


• hengityssuoja, huono, 5kpl


• paperinenäliinoja, kelpaavat myös vessapaperiksi


• Jallu, vara, 1kpl, akuuttiin känkkäränkkätautiin tai puudutteeksi

Pitäisi jaksaa hankkia ihan aikuisten oikeita 95% partikkelisuojan antavia hengityssuojia ihan normikäyttöönkin, mutta ei ole vielä tullut vastaan.

Kotivara

Kämpässä sisälläoleva ns. kotivara. Suomen valtion virallinen määrä vettä per nuppi per vrk on jotain aivan käsittämätöntä. Juon täällä helteessä vähintään 4ltr/vrk ihan vaan pitääkseni nestehukan loitolla.

• Vettä, pullotettua, vähintään 15 litraa


• Itselämpiäviä valmisaterioita, 6 kpl


• Ikean näkkäriä, se mitä ei oo vielä tullu nakerrettua koti-ikävään

Vettä on kevyet 4l repussa kiinteästi sisällä. Muuten juitsut ovat osana käyttösapuskaa ja siten keittiön kaapissa.

Pakattuna komeus näyttää seuraavalta.

Mahtuu juuri ja juuri sängyn alle. Kotivaraa lukuunottamatta 90% jutuista olisi tullut muutenkin otettua mukaan tai hankittua, joten ei tässä nyt ihan mahottoman vainoharhaisia vielä olla. Lisäksi kämppä on vähän vähemmän sotkuinen ja kaapissa on enemmän tilaa, kun harvemmin tarvittavat jutut ovat rinkassa sängyn alla.

Zombieita odotellessa otan vastaan parannusehdotuksia, kommentteja jne.

Entä jos?

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Jotkut niistä ovat ikäviä jopa koto-Suomessa, josta löytyy tukiverkosto ystäviä ja sukulaisia, ja jossa noin keskimäärin luterilaisuuden jäänteet tekevät yhteiskunnasta korkean luottamuksen yhteiskunnan.

Kiina on kaikkea muuta kuin korkean luottamuksen yhteiskunta, vaikka sen asukkaat välillä reilulla asenteellaan yllättävätkin. Sosiaalista verkostoa ei ole ja valtiota eivät poikkeustilanteessa kiinnosta edes omat kansalaiset, saati sitten laowait. Pieni pelko persuksissa on näissä olosuhteissa mielestäni varsin perusteltua. On ikävä elää jatkuvassa pelontunteessa.

Pelko on ihmisille ominainen tunnereaktio. Insinöörit puolestaan lähestyvät samaa ongelmaa paljon rauhallisemmin, riskianalyysin keinoin.
Tiivistäen:

riski = P(uhka) x K(uhka)

Missä P on todennäköisyys ja K on kustannus. Uhka on mikä tahansa negatiivinen tapahtuma, joka on mahdollinen. Tapahtumaan liittyy todennäköisyys sen tapahtumiselle (väliltä 0-1) ja joku arvio siitä, kuinka korkeat tapahtumasta aiheutuvat kustannukset ovat. Kustannuksia voidaan mitata rahassa tai missä tahansa muussa sopivassa mittarissa.

Esimerkiksi turistiripulin todennäköisyys lukukauden vaihdon aikana on erittäin suuri (p > 0.8) ja sen aiheuttama kustannus on odotusarvoisesti 2 päivän uhraaminen posliinijumalle, joten siihen on varauduttu käsidesillä ja Suomesta ostetuilla Imodium-kuureilla. Kuurit pitää tietenkin olla omasta takaa, koska taudilla on tapana iskeä varsin nopeasti. On myöhäistä rypistää jne.

Riskianalyysin suuri ongelma on siinä, että ihmiset on evolutiivisesti ehdollistettu arvioimaan P(uhka) sitä suuremmaksi, mitä suurempi tai megalomaanisempi K(uhka) on. Esimerkiksi lento-onnettomuuksia pelätään paljon enemmän kuin auto-onnettomuuksia, vaikka jälkimmäisten aiheuttama riski on paljon suurempi. Samoin tornitaloihin lentäviä lentokoneita pelätään paljon enemmän kuin influenssaa, vaikka jälkimmäinen on tappanut magnitudia enemmän ihmisiä aikojen saatossa.

Ripulia väheksymättä (siihen voi kuolla) ulkomailla oleskellessa on suurempia uhkia, joihin liittyvät riskit kannattaa tiedostaa. Listasin muutamia uhkia niiden muodostaman riskin suuruuden perusteella.

1. Liikenne. Kiinan liikenne on parhaimmillaankin kaoottinen ja pahimmillaan jotain vielä hirveämpää. Paikallisia kuolee liikenteessä paljon ja länkkäreillä ei ole edes paikallisten vaistoa kulkea liikenteessä. Liikenne on selkeästi suurin turvallisuusriski Kiinassa


2. Epidemia. Kiinan terveysviranomaiset ovat keskimäärin ihan vitun vauhkona kaikista tarttumataudeista. Lääkäreitä tuntevana vähän veikkaan että vauhkoilua ei harrasteta siksi että se on kivaa. Maan hygieniatavat ja väkitiheys tekevät Kiinasta suoranaisen epidemiologisen aikapommin, joka odottaa räjähtämistään.


3. Ihmisen aiheuttama katastrofi. Turvallisuussäännökset eivät ole koskaan painaneet Kiinassa riittävästi. Jo ympäröivästä Hebein provinssista tuleva saaste on todiste siitä, että Pekingiä ympäröi tekninen aikapommi, joka voi saada aikaan vaikka mitä. Tehtaat toimivat hasardisti, käsittelevät kaikkia ikäviä kemikaaleja jne. Jos joku tehdas syttyy tuleen ja tuuli on sopiva, voi Pekingissä olla erittäin ikävä olla ja hengittää.


4. Luonnonkatastrofi. Koko Kiina on seismisesti aktiivista aluetta. Pekingin alueella ja ympäröivässä Hebein provinssissa on historian aikana kirjattu 592 maanjäristystä. Historiaa on toki useamman tuhatta vuotta, eikä suuria järistyksiä ole ollut sitten 1970-luvun, mutta en silti huokaisi helpotuksesta. Lisäksi tähän asti kaikkia kiinalaisia maanjäristysten avustusoperaatioita on johdettu Pekingistä. Avun tulo ei ole lainkaan varmaa, jos ei löydy jotakin muuta instanssia johtamaan maata.


5. Väkivalta. Väkivalta länsimaalaisia kohtaan on varsin pientä. Mitään vihaa ei ole ollut ilmassa, vaan enemmänkin ihmetystä. Ryöstäjät kautta maailman ymmärtävät, että ilman väkivaltaa saatu saalis hakkaa aina vaihtoehdon, joten väkivallan uhka on pieni niin kauan kuin on henkisesti valmistautunut antamaan sen lompakon jos joku sen tuntuu välttämättä haluavan. Niin, ja täkäläiseen metroon ei saa tuotua kirveitä, joten turvallista pitäisi olla.


6. Poliittinen epävakaus. Poliittinen epävakaus aiheuttaa aina uhan maassa asuville ulkomaalaisille. Palvelut eivät toimi, kaduilla mellakoidaan jne. Kiinan poliittinen tilanne on kuitenkin vakaa. Kapitalismi on saanut ihmiset purkamaan tyytymättömyytensä kuluttamalla, joten kenenkään ei tarvitse lähteä kaduille talikoiden ja soihtujen kera penäämään muutosta.


7. Zombiet. Eräätkin tuttuni varustautuvat kovasti zombieinvaasion varalta. Vaikka elokuvien perusteella K(zombie) on varsin suuri, on oman arvioni mukaan P(zombie) niin pieni, etten erikseen varaudu hankkimalla esimerkiksi palokirvestä, moottorisahaa tai katanaa.

Mitä siis analyysistä kostuin? Tärkeintä omalle turvallisuudelle on varoa liikenteessä. Lisäksi kannattaa varautua epidemiaan ja mahdollisesti hankkiutumaan Suomen lähetystöön omin neuvoin jos koko kaupunki muuttuu yht'äkkiä hulluksi.

Samaa tietosisältö (ilman zombeja) löytyy suurinpiirtein Ulkoasiainministeriön matkustustiedotteesta Pekingiin. UAM osoittaa mallia tietoyhteiskunnasta ja tarjoaa tiedotteita maakohtaisena rss-feedinä. Hienoa nähdä että jossain osataan!

Omaisuuteen kohdistuvat riskit ovat sitten asia erikseen. Jos jotain varastetaan, se varastetaan ja sit se pitää uusia. Esimerkkinä hiljan puhallettu pyörä. Tiettyjä varotoimenpiteitä teen omaisuudenkin suhteen: en koskaan pidä luottokorttia ja varaluottokorttia (jollainen siis on) samassa paikassa, pidän jatkuvasti kämpillä pienen määrän rahaa jne. Terve järki auttaa näihin.

Sarjassa pian tulossa: bug-out-bag ja bug-out-plan, jahka saan hankittua viimosetkin osaset ensiksimainittuun.