Junalla hard sleeperissä

Edellisessä postauksessa soft ja hard seat -matkoista lupasin kokeilla myös makuuvaunuluokkia. Xi'anin keikalla tuli testattua hard sleeper.

Liput hankimme hieman tylsästi Pekingin päärautatieasemalta, jossa on englantia puhuva ulkkareille suunnattu erillinen tiski. Kiinassa junaliput tulevat vasta <10 päivää ennen matkaa myyntiin ja jos haluaa jotain tiettyä lipputyyppiä, pitää olla aikaisin liikenteessä. Tiski on aseman sivulla (edestäpäin oikealla puolella) sijaitsevassa lipunmyyntihallissa ja isolla kyltillä merkitty. Halusimme sniiduilla ja nimenomaan hard sleeper -paikat. Setä tiskillä varoitteli, että on vain yläpunkkia ja mun jalat ei mahdu. Totesin, että ei voi olla sissitelttaa ahtaampi ja intin että haluan kuitenkin juuri sellaisen lipun. Paluumatkalle saatiin alapunkat, jotka on halutuimpia ja siksi pari höpöä kalliimpia. 2 henkeä eestaas n. 1200km yhteensä 1050 yuania eli 110e.

Juna-asemalle kannattaa Kiinassa aina tulla hyvissä ajoin. Tilaa matkatavaroille on miten sattuu ja muutenkin kiinalaiset ovat kuin kaasu ja laajenevat täyttämään kaiken vapaan tilan.



Menomatkan yläpedit oli siedettäviä. Samassa lokerikossa olleet alapetiläiset vanhukset oli tosi nihkeitä eikä antanu yhtään hengata niiden punkilla. Tavallaan ymmärrän. Eväitä oli hyvin ja keskustellumahtollisuuksiakin oli. Ihan jees.



Jalat tuli tosiaan ulos nilkasta eteenpäin. Oli villasukat ja jalat oli niin korkealla että kiinalaiset ei ois yltäny tönimään ees hyppäämällä. Vaatteiden vaihto oli vähän ahdasta, koska katto oli matalalla. Ohessa kokoontaitettu puolituinen demonstroi korkeutta.



Konduktöörit kontrolloi junasta poistumista jännästi. Kun tuut junaan, sulta otetaan lippu talteen ja siitä annetaan kuitiks läpyskä. Ennen sun pysäkkiä täti tai setä tulee ottaan läpyskän pois ja antaa lipun tilalle.

Vaikka se kuvista tuleekin selväksi niin sanotaan nyt tekstissäkin: hard sleeperissä sängyt ovat avoimessa tilassa. Liikkuvat kiinalaiset voi aiheuttaa melua (ninjat tulee Japanista, ei Kiinasta). Liinavaatteet on ja kiehuvaa vettä saa halutessaan.

Junamatkustus

Halvin ja käytännöllisin tapa matkustaa Kiinan sisällä on juna. Busseja kulkee, mutta niiden kanssa on vähän niin ja näin ja käyttääkseen pitää osata Kiinaa. Lentojen hinnat ovat valtiojohtoisesti reguloituja, jos toki off-seasonina voi saada jopa 70% alennusta listahinnasta. Juna taas on halvahko jos ei ole kiirus, kuten opiskelijalla ei olekaan.

Kävimme 4 hengen porukalla junalla Shanghaihin ja takaisin. Matkaseurueessa minä, Noora, venäläinen Sergei ja mongoli Tenuun. Menomatkalle piti ostaa kalliit liput D-junasta. Paluumatkalle saimme halvat istumapaikat yöjunasta.


Kiinassa on 5 lipputyyppiä. Hintajärjestyksessä nämä ovat soft ja hard sleeper, soft ja hard seat ja seisomapaikat. Nukkumapaikkojen ero on sänkyjen määrässä (2 vai 3 päällekkäin) ja siinä, onko jonkunkokoinen osasto eristettävissä käytävästä.


Istumapaikat eroavat kooltaan ja seuran määrän suhteen. Hard seatissa on 5 istuinta per istuinrivi ja soft seatissa 4. Lisäksi ns. köyhän väen osastolla kulkee istumapaikaton väki, jota on ruuhka-aikoina paljon.

Kallis D-juna

D-juna on mallia pika ja se on toisiksi uusinta ja hienointa junatyyppiä Kiinassa. Juna porhaltaa parhaillaan yli 200km/h ja kulkee välin Peking-Shanghai n. 9 tunnissa. Junassa on lähinnä nukkumavaunuja, mutta 4 hengen nukkumaosastosta saa 6 hengen istumaosaston päivävuoroa varten.

Lippu maksoi noin 320 yuania eli vähän vaja 40 euroa. Kohtuullinen hinta 1200 km junamatkasta.


Juna oli erittäin siisti. Vessa oli länkkärityylinen ja siistein Kiinassa näkemäni vessa, which is saying something. Ravintolavaunusta sai vaikka mitä, ja hieman etsimällä jotain syömäkelpoistakin. Naposteltavatarjonta oli akselilla kanan jalat - lampaan kieli tjsp. Ennalta varautuminen palkitsi ja sipsit ja Oreo's eivät pettäneet

Päiväjunassa kulkemiseen tuhrautui koko päivä aamusta iltaan. Onneksi samaan makuuosastoon sattui kiinalainen perhe, johon kuului maailman söpöin pikkuprinsessa 2v. Tyttö ujosteli kolmea outoa setää ja yhtä tätiä koko matkan. Kun ei ujostuttanut, opettelimme yhdessä lukemaan kiinan perusmerkkejä.

Kaikissa kiinalaisissa junissa on tarjolla kiehuvaa vettä. Vesi on ihan oikeasti kiehumispisteessä, mikä parantaa hygieniaa mutta aiheuttaa ihan oikean palovammariskin. Pari kertaa sain melkein poltettua itseäni. Kiehuvalla vedellä voi tehdä nuudeleita ja sensellaista jos haluaa. Itse aion suosia tätä enemmän, koska itse valitut nuudelit < randomnuudelit

Halvempi T-juna

Istumapaikka hard seatissa oli 180 yuania eli säästö oli aivan massiivinen. Aikaisemmin samaa väliä kulkenut kaveri varoitteli ja ehdotti vaihtamaan, mutta päätimme kokeilla yöjunaa istumapaikalla edes kerran. Jo odotushallissa oli kauhea ryysis, koska kaikki halusivat varaamaan paikkoja. Teoriassa paikat on numeroitu, mutta käytännössä paikattomat valtaavat kaiken tilan heti kun voivat.
Käytävät olivat täynnä ihmisiä, joiden yli sai taiteilla jos halusi esim. vessaan.

Toiste ei välttämättä hard seattia tule kokeiltua, koska arvostan mukavuuttani niiden parin lisäeuron verran. Juna oli ahdas, kaikkialla tupakoitiin ja jostain syystä ilmastointi puhalsi täysillä, minkä johdosta junassa oli sisällä erittäin kylmä.

Kuvia en kehdannut ottaa, koska miljoonat ja miljoonat kiinalaiset tuijottivat mua muutenkin. Kuvia T-junien hard seat -osastoista löytyy Seat 61 -sivuilta.

Lähiaikoina varmaan lisää junakokemuksia. Xi'anissa olisi tarkoitus käydä ja sekin on halvan yöjunamatkan päässä. Onneksi ao. kaupungissa ei ole mitään muuta kuin terrakottasotilaat ja kaupungin muuri, joten siellä ei tarvinne yli viikonloppua viettää.