Metromatkailua

Pekingin metro on ns. massiivinen otus. Sitä laajennetaan niin nopeasti kuin ehditään, jotta kaupungin kasvu pysyisi kontrollissa. Täälläolon aikana yhteen linjaan on ehditty asentaa uudet näyttötaulut jatkopätkälle (10 pysäkinväliä). Pätkä tosin aukeaa vasta ensi vuonna.

Metrot on rakennettu ns. lyhyille. Ilmeeni aiheeseen liittyen. Onneksi oon oppinut jo kumartamaan niillä linjoilla, joissa tangot on 185 cm korkeudessa.

Metron uloskäynnit on aakkostettu. Kesti kauan tajuta, että A-uloskäynti on aina aseman luoteispuolella, B koillisessa jne. E:stä eteenpäin exitit ovat "all bets are off" ja sit kannattaa ihan oikeasti kattoa aseman kartasta et missä kohtaa nousee pintaan.

Tämän kun pitää mielessä, voi aina pitää pohjoisen suunnan tiedossa. Itse ainakin kadotan pohjoisen aina metrossa, mutta täällä ei tämän dokumentoimattoman ominaisuuden takia tarvitse. Kuulemma pekingiläisillä on tapana puhua jopa talon sisällä asioista ilmansuunnittain, koska se vaan on mahdollista tässä kaupungissa. Vessa on keittiön itäpuolella jne.

Chinglish III

Metrossa pitää olla tosi tarkkana pysäkin nimen kanssa.

Liikennekulttuuria

juhovh sanoi hyvin, että Kiinassa autoa ajetaan kuin Suomessa polkupyörää. Tämä off-by-one toimii kautta skaalan oheisen taulukon mukaisesti.

	Suomi	Kiina
Edetään kiltisti sääntöjen mukaan. Pikkurikkeitä jos ne eivät haittaa muita.	Autoilu	???
Mennään sieltä mistä pääsee, kunhan ei tietoisesti aiheuteta muille tienkäyttäjille suuria ongelmia.	Pyöräily.	Autoilu
Edetään kyynärtuntumalla, välillä vähän törmäillään mutta ei mielellään kosketa toiseen.	Ruuhkassa kävely.	Pyöräily
Kyynärpäillä ja taklauksilla eteneminen.	???	Ruuhkassa kävely.

Erityisesti arvostan metroissa liikkumista. Pekingin metro siirtää parhaina päivinä melkein Suomen väkiluvun verran populaa. Aina on ahdasta, ja töniminen on luonnollista.

Ensin karsastin tönimistä, mutta nykyään koen sen vapauttavana. Suomessa aina meinaa verenpaine nousta kun joku idiootti pysähtyy keskelle kulkuväylää ja pakottaa mut nopeaan väistöliikkeeseen. Täällä ei tarvitse ottaa paineita. Kävelee vain päin ja jo sekunnissa jumittaja tajuaa pysähtyneensä huonoon paikkaan. Kiinalaisiin tapoihin kuuluu pysähtyä just tismalleen yhden askeleen verran oven tai muun kapean kohdan ulkopuolelle. Efekti on tietysti sama kuin oviaukkoon pysähtymisessä, mutta ilmeisesti se ei tunnu yhtä "tuhmalta".

Tulen varmaan olemaan tosi suosittu seuraavan kerran kun joudun ihmisruuhkaan Suomessa. Pyydän anteeksi jo etukäteen mahdolliselta seuralta.

Junamatkustus

Halvin ja käytännöllisin tapa matkustaa Kiinan sisällä on juna. Busseja kulkee, mutta niiden kanssa on vähän niin ja näin ja käyttääkseen pitää osata Kiinaa. Lentojen hinnat ovat valtiojohtoisesti reguloituja, jos toki off-seasonina voi saada jopa 70% alennusta listahinnasta. Juna taas on halvahko jos ei ole kiirus, kuten opiskelijalla ei olekaan.

Kävimme 4 hengen porukalla junalla Shanghaihin ja takaisin. Matkaseurueessa minä, Noora, venäläinen Sergei ja mongoli Tenuun. Menomatkalle piti ostaa kalliit liput D-junasta. Paluumatkalle saimme halvat istumapaikat yöjunasta.


Kiinassa on 5 lipputyyppiä. Hintajärjestyksessä nämä ovat soft ja hard sleeper, soft ja hard seat ja seisomapaikat. Nukkumapaikkojen ero on sänkyjen määrässä (2 vai 3 päällekkäin) ja siinä, onko jonkunkokoinen osasto eristettävissä käytävästä.


Istumapaikat eroavat kooltaan ja seuran määrän suhteen. Hard seatissa on 5 istuinta per istuinrivi ja soft seatissa 4. Lisäksi ns. köyhän väen osastolla kulkee istumapaikaton väki, jota on ruuhka-aikoina paljon.

Kallis D-juna

D-juna on mallia pika ja se on toisiksi uusinta ja hienointa junatyyppiä Kiinassa. Juna porhaltaa parhaillaan yli 200km/h ja kulkee välin Peking-Shanghai n. 9 tunnissa. Junassa on lähinnä nukkumavaunuja, mutta 4 hengen nukkumaosastosta saa 6 hengen istumaosaston päivävuoroa varten.

Lippu maksoi noin 320 yuania eli vähän vaja 40 euroa. Kohtuullinen hinta 1200 km junamatkasta.


Juna oli erittäin siisti. Vessa oli länkkärityylinen ja siistein Kiinassa näkemäni vessa, which is saying something. Ravintolavaunusta sai vaikka mitä, ja hieman etsimällä jotain syömäkelpoistakin. Naposteltavatarjonta oli akselilla kanan jalat - lampaan kieli tjsp. Ennalta varautuminen palkitsi ja sipsit ja Oreo's eivät pettäneet

Päiväjunassa kulkemiseen tuhrautui koko päivä aamusta iltaan. Onneksi samaan makuuosastoon sattui kiinalainen perhe, johon kuului maailman söpöin pikkuprinsessa 2v. Tyttö ujosteli kolmea outoa setää ja yhtä tätiä koko matkan. Kun ei ujostuttanut, opettelimme yhdessä lukemaan kiinan perusmerkkejä.

Kaikissa kiinalaisissa junissa on tarjolla kiehuvaa vettä. Vesi on ihan oikeasti kiehumispisteessä, mikä parantaa hygieniaa mutta aiheuttaa ihan oikean palovammariskin. Pari kertaa sain melkein poltettua itseäni. Kiehuvalla vedellä voi tehdä nuudeleita ja sensellaista jos haluaa. Itse aion suosia tätä enemmän, koska itse valitut nuudelit < randomnuudelit

Halvempi T-juna

Istumapaikka hard seatissa oli 180 yuania eli säästö oli aivan massiivinen. Aikaisemmin samaa väliä kulkenut kaveri varoitteli ja ehdotti vaihtamaan, mutta päätimme kokeilla yöjunaa istumapaikalla edes kerran. Jo odotushallissa oli kauhea ryysis, koska kaikki halusivat varaamaan paikkoja. Teoriassa paikat on numeroitu, mutta käytännössä paikattomat valtaavat kaiken tilan heti kun voivat.
Käytävät olivat täynnä ihmisiä, joiden yli sai taiteilla jos halusi esim. vessaan.

Toiste ei välttämättä hard seattia tule kokeiltua, koska arvostan mukavuuttani niiden parin lisäeuron verran. Juna oli ahdas, kaikkialla tupakoitiin ja jostain syystä ilmastointi puhalsi täysillä, minkä johdosta junassa oli sisällä erittäin kylmä.

Kuvia en kehdannut ottaa, koska miljoonat ja miljoonat kiinalaiset tuijottivat mua muutenkin. Kuvia T-junien hard seat -osastoista löytyy Seat 61 -sivuilta.

Lähiaikoina varmaan lisää junakokemuksia. Xi'anissa olisi tarkoitus käydä ja sekin on halvan yöjunamatkan päässä. Onneksi ao. kaupungissa ei ole mitään muuta kuin terrakottasotilaat ja kaupungin muuri, joten siellä ei tarvinne yli viikonloppua viettää.

Size matters not

Paikallisen maanalaisen yhdellä linjalla, olisiko ollut numerolla 4 on erilaiset vaunut kuin muissa. Vaunun keskeltä kulkee poikkitanko, josta voi ottaa kiinni. Tanko on näppärästi 185 cm korkeudella, koska "eihän kukaan ole niin pitkä että tuohon löisi päänsä".

Päätäni pidellen katselin ympärilleni täydessä ruuhkametrossa ja totesin, että ihan oikeasti näköetäisyydellä ei ollut ketään muuta, joka olisi voinut lyödä päänsä kyseiseen tankoon. Lyhyille ihmisille tiedoksi, täydessä metrovaunussa voi nähdä keskeltä kummatkin päätyseinät jos on pitkä ja metro ei ole mutkalla.