2x Su-laoshi

Ohhoh, oonpas ollut paha ihminen ja pitkään bloggaamatta. Juulian kierrättäminen yhdistettynä normaaliin päivärytmiin vie aikaa aika tehokkaasti. Lisäksi oon urheillut ja paskarrellut joululahjoja. Noh, ehkä tästä taas pääsee vauhtiin.

Viime lauantaiksi olin sopinut, että menemme hippisiskoni kanssa opettamaan paikalliseen migrant workers' schooliin, joka siis nimestään huolimatta on tarkoitettu muuttotyöläisten lapsille. Tämä oli eri koulu kuin aikaisemmin, koska menimme eri kautta. Kouluja riittää, kuten myös muuttotyöläisiäkin. Parhaat arviot sanovat että työn perässä muuttavia kiinalaisia on noin Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian yhteenlasketun väkiluvun verran. Nämä eivät saa asua kaupungeissa, koska kaupunkiin muuttamiseen tarvitaan lupa ja lupaan pysyvä työpaikka. Vaikka käytännön eroa ei ihan aina näe ja järjestelmän merkitystä virallisesti väheksytään, on kiinalainen silti vieläkin jollain tasolla turpeeseen sidottu.



Meidän kanssa samana päivänä sattui eeppinen lauma internejä, jotka olivat maksaneet isot rahat siitä ilosta että joku oikein suostuu teetättään heillä pari kuukautta töitä Kiinassa. Nettisivujen mukaan sijoitus tulevaisuuteen. Internien johdosta opettaja-oppilassuhde oli noin 1-1 ja enemmistö opettajista keskittyi ottamaan kuvia ihan aidoista räkänokkaisista kiinalaislapsista.

Edellisessä koulussa kävin heittämässä ihan oppitunnin. Täällä oli enemmän askartelua ja hauskanpitoa. Joulun kunniaksi teimme joulukortit, joihin piirrettiin lahjatoiveet ja sit toiselle puolelle jouluisia juttuja kuten pukki ja kuusi. Lapset piirsivät lähinnä pehmoleluja, robotteja ja sensellaisia. Itse piirsin ponin (daa!) ja polkupyörän. Mun opettamat lapset selitti hyvin juurta jaksain että polkupyörä ei oo kiva juttu joten sitä ei kannata pukilta pyytää.

Lapsia oli kiva opettaa. Mulle sattuneet 2 tyttöä puhuivat tosi selkeää mandariinia, ehkä siksi että ovat oppineet sen vieraana kielenä eikä äidinkielenään kuten monet pekingiläiset. Sain selitettyä jo monimutkaisempia asioita lapsille ja lapset jopa tuntuivat ymmärtävän eikä niitä yhtään häirinnyt että kiinani oli huonoa. Asiaan saattoivat vaikuttaa viereisen pöydän jenkit jotka eivät puhuneet sanaakaan kiinaa.

Mahdollisuudesta oli kuultu venäläisen koulukaveri Sergein kautta. Kuvassa Sergei, Juulia ja randomkiinalaisnassikka.



Tarkkasilmäisimmät ehkä huomaavat taustasta että päivä on saasteinen. Mun kännykän sääennusteet sanoo "dreary" kun ilma on täynnä pienhiukkasia erotuksena esim. sumusta, jolloin kännykkä tietenkin sanoo että sumua.