Olen tähän mennessä blogannut lähinnä asioista, jotka ovat joko negatiivisia tai yksinkertaisesti wtf. Tietynasteinen kulttuurishokki kuuluu aina asiaan, ja siihen on hyvä varautua jos poistuu kotiseudultaan pidemmäksi aikaa.
Kulttuurishokkiin auttaa sivumennen sanoen asiaa sivuavien kirjojen lukeminen tai tv-sarjojen katselu. Irlannissa katselin Farscapen ykköskauden (suosittelen), lentokoneessa matkalla Kiinaan lukaisin uudestaan Heinleinin maanmainion Citizen of the Galaxyn (suosittelen myös).
Kulttuurishokissa parasta on se, että sen jälkeen uuden kulttuurin puitteissa osaa toimia ja on taas mahdollista ennustaa, mitä seuraavaksi tulee missäkin tilanteessa tapahtumaan. Ihmisille on psykologisesti tärkeää pystyä ennustamaan ympäristönsä toimintaa. Siitä on ollut huomattavaa evolutiivista etua ja siitä on vieläkin kulttuurievolutiivista etua.
Jotta blogista ei jäisi pelkästään negatiiviinen kuva Keski-Maasta ja sen asukeista, alan blogata myös positiivisista asioista.
Ensimmäisenä positiivisena asiana Kiinassa on tullut vastaan tietynlainen perusrehtiys. Katukauppiaat kusettavat länkkäriä häikäilemättä kaikessa, paitsi elintarvikkeissa. Tässä maassa pula-ajat ovat vielä niin hyvin kansan muistissa, että joka iikka on sitä mieltä, että elintarvikkeista kuuluu maksaa niiden käypä hinta, ei enempää. Ainoana poikkeuksena on kuuluisa turistien ukotuskikka, ylikallis tee, mutta se onkin melkein rikollista ja kaikki paikalliset tuomitsevat käytännön.
Sinänsä tinkauskulttuuri on jees ja ei mua haittaa maksaa alle euron suuruisia summia liikaa tuotteista, joita tarvitsen ja jotka ovat länkkärittäin halpoja. Janoisena on vaan ihana tietää, että kun ostaa vettä/kolaa/mehua kadulta, ensimmäisenä sanottu hinta on aina käypä, eikä siitä tarvitse lähteä tinkimään. Maksimaalisen voiton tavoittelu on ok, mutta kyllä ihmisten pitää saada syödä ja juoda.
No comments:
Post a Comment