Clubbing

Kurssitoveri Conniella oli syndet torstaina. Hän kutsui koko possen paikalliselle klubille juhlimaan. Klubi, nimeltään global (joo, pienellä) osoittautui varsinaiseksi Osmo Soininvaara -mestaksi.

Syyskuussa kaikki Wudaokoun liikkeet havittelevat uusia länkkäriasiakkaita tarjouksilla, eikä global muodostanut tästä poikkeusta. Sisään pääsi ilmaiseksi (liekö ikinä maksullista?) ja länkkärit saivat 2 drinkkilippua, joilla saa 2 kaljaa per lippu. En lukenut omaani läpi ja hämmästyin kun eteen kannettiinkin 2 pulloa. Osmo Soininvaara kuitenkin pilkisti päätään kun havaitsin oluiden olevan vahvuudeltaan ykköstä. Teekkarin on kunnia-asia juoda ilmainen kalja, mutta kun se on sekä pahaa, että laimeata, niin ei oo helppoa.

Samainen klubi mainosti myös huonolla englannilla sitä, että heillä länkkäritytöt saavat aina 2 ilmaista drinkkiä baariin tullessaan. Ei lainkaan hassumpi markkinointistrategia kun ajattelee tarkemmin, sillä melkein kaikki Pekingin yliopistot ovat yhdellä pienellä alueella. Mitä muuta yliopistot olisivatkaan täynnä kuin yksinäisiä opiskelijapoikia, jotka ovat kasvaneet länsimaisen median kyllästämässä maailmassa. Herrasmiehet suosivat länkkäreitä ja tapa tarttuu keski-maan toivoihin median välityksellä.

Olin täysin unohtanut että Kiinassa sisällä polttaminen on OK. Tuhkakupit pöydillä eivät lainkaan rekisteröityneet mun tajuntaan ennen kuin vieressä istuva kiinalainen pisti tupakaksi. Tunsin olevani taas teini ravintola Tres Amigosissa (RIP). Edes se ei innoittanut fiilistelemään niin paljoa, että olisin suostunut tanssilattialle.