Havaijipaidat

Ehdin aikaisemmin Kiinan muurin yhteydessä dissata turistiryhmiä jotka merkataan muurilla dorkannäköisellä hatulla. Noh, Hainanilla sit taas:



Kyllä! Voi olla turistiryhmällä kaikilla samanlaiset havaijipaidat.

Joulua kaikille

Myöhästynyttä joulua kaikille. Vietämme tosiaan Juulian ja Nooran kanssa joulua täällä lämpimässä Hainanin provinssissa, joka on saari etelä-Kiinan merellä. Kaupunki on saaren eteläosassa sijaitseva Sanya, joka on ikävästi venäläisiä täynnä. Kaikkialla on kyrillistä kirjoitusta ja hanzeja, vähän 50-50 et kumpien perusteella päättelee kyltin tarkoituksen paremmin.

Hostellin netti on hitaammanpuoleinen, joten en ole päässyt postaamaan mitään pikaistakaan. Jouluaatto meni biitsillä hengaillessa ja lahjoja vaihtaessa. Joulupäivänä kävimme eri biitsillä ja tapaninpäivänä Juulia hankki mulle joululahjaks surffaustunnin. En kyllä hirveesti oppinut mutta loppua kohden alko löytyä joku tasapaino ja melkein pystyin seisomaankin laudalla. Kivaa oli kumminkin.

Lämpöä on ollut sellainen 25-28 astetta päivällä ja sää on ollut enimmäkseen aurinkoinen.

Tänään mun laukku varastettiin. Olin onneksi poistanut kaiken arvokkaan ennen biitsille menoa koska asiasta varoiteltiin. Käytiin Nooran kanssa meressä uimassa ja mun laukku lähti alle puolen metrin päästä rannalle jääneen Juulian jalasta. Laukussa arvokkainta oli laukku itse ja toiseksi arvokkainta oli mulle kivasti sopineet lasit jotka olin ostanut täältä. Onneksi otin varalasit messiin tämän tai rikkoutumisen varalta. Lisäksi laukussa oli noin 20€ arvosta rahaa, koska en halunnut ottaa liikaa rannalle. Ei taida maksaa vaivaa yrittää tehdä vakuutukseen ilmoitusta, mutta ikävää tää on silti. Lisäksi jopa pidin mun Gollasta. Se oli ihan hyvä ja laadukas laukku ja varta vasten ostettu.

Laukun mukana lähti myös kopio passista. Mielummin tietysti kopio kuin itse passi, mutta teoriassa passin tiedoilla pystyy jo tekeen aika ikäviä identiteetinkaappausjuttuja. En kyllä usko, että rantavarkaat mitenkään kootusti siirtää henkilötietoja eteenpäin huijausketjussa, mutta en nyt pidä sitä mahdottomanakaan.

Niin, ja laukun mukana meni kanssa mun läksyt. Voi olla jännää selittää opettajille että mun läksyt varastettiin.

En tiedä voiko Sanyaa oikeastaan suositella lomakohteena. Sää on ihan jees, ilma tosin eurooppalaiseen makuun vähän saasteista. Jos puhuu kiinaa niin voi pärjätä tosi halvalla. Jos on venäläinen turisti niin kaikki puhuu venäjää ja erityisesti tässä meidän alueella Dadonghaissa kaikki kyltit on kaksikielisesti. Englantia ei hirveästi puhuta ja kaikki alueella olettaa et länkkärin näköisillä on liikaa rahaa ja niitä voi nyhtää. Vastaavasti esim. Pekingissä on kahdenlaisia länkkäreitä: turisteja ja ei-turisteja ja näille pätee eri säännöt.

There's a first time for everything

Käytin Juuliaa Yashown vaatemarketissa. Marketti on vähän huijausta ja feikkibrändejä, mutta siellä on tiettyjä plussia. Yksi on se, että palvelua saa englanniksi (ja venäjäksi, espanjaksi tai kiinaksi for that matter). Toinen on se, että länkkäriorientoituneesta mestasta löytää välillä mun kokoja. Viimeksi 2 villapaitaa ja housut (joiden koko oli numeroa pienempi kuin vielä kesällä <3). Kolmas on räätälit, jotka erikoistuvat englantiin ja saitojen länkkärien palvelemiseen.

Juulia kopioidutti jotkut housut, joihin oli tykästynyt. Maksoivat melkein saman verran kuin alkuperäiset, mutta toisaalta jos on epästandardi niin istuvat vaatteet on aika kallisarvoisia. Trust me, I know.

Yläkerran food courtissa onnistuin saamaan elämäni ensimmäistä kertaa chilikastiketta silmääni. Epäsuoria silmään saamisia on tietty tapahtunut lukemattomia kertoja, mutta ensimmäistä kertaa onnistuin läikäyttämään nuudeleita niin, että chilikastiketippa lensi suoraan uusien silmälasien pokan ali silmään. Nyt on tämäkin koettu.

Yashowssa tuntuu olevan myyjien kunnia-asia kusettaa länkkäreitä ainakin vähän. Sit jos kertoo olevansa opiskelija ja puhuu kiinaa niin tulee vähän vähemmän ukotetuksi. Mulle jopa myytiin sitä parempaa laatua olevat housut huonomman laadun sijaan. Viimeksi kävi toisin päin ja maksoin saman verran.

First things

Talvikimara

Kiinalaisen buddyni kutsumassa kävin tsiigaamassa yhden paikallisen talvikimaran. Tainoh, osan siitä koska koko roska kesti yli 6 tuntia koska opiskelijoita on aika paljon. En siis mennyt tikkiläisten kimaraan vaan arkkarien ja jonkunnäköisten raksalaisten yhteisjuttuun.

Kimaraan osallistuminen on siis pakollista joka vuosi ennen kanditutkinnon saamista. Sen jälkeen se on vapaaehtoista. Virallinen perustelu on se, että "tulevaisuuden johtajien pitää pystyä esiintymään luontevasti". Tulee pyytämättä mieleen intin mielikuvapropaganda, paitsi et täällä joku saattaa uskoakin.

Esityksiä oli ennaltaeditoiduista videoista tanssiin ja näytelmiin. Kiinani ei riittänyt pysymään kärryillä läheskään kaikessa, mutta aina välillä pääsin kärryille joistain jutuista. Yhden sketsirupeaman lopuksi miespääosan esittäjä totesi "我喜欢男生", mikä on itseasiassa mauttomuudessaankin aika positiivista. Yleisö remahti nauramaan, mikä valaa uskoani Kiinan seksuaalivähemmistjen tulevaisuuteen. Seuraavassa sketsissä esitettiin parodiaa jostain paatoksellisesta esityksestä, todennäköisimmin Red Guards on Honghu Lake -oopperasta. Kolmannessa Maon kuva ilmestyi katonrajasta saaden aikaan naurunremakan yleisössä. There may yet be hope.

Söpöin oli esitys, jossa noin 10 hanzia pyöriteltiin eri järjestykseen ja muodostettiin lauseita, jotka muodostivat tarinan. Parasta oli että tunnistin kaikki merkit, joten pysyin melkein kärryillä. Olen pyytänyt tarinaa kokonaisuudessaan, toivottavasti saan sen jostain.

2x Su-laoshi

Ohhoh, oonpas ollut paha ihminen ja pitkään bloggaamatta. Juulian kierrättäminen yhdistettynä normaaliin päivärytmiin vie aikaa aika tehokkaasti. Lisäksi oon urheillut ja paskarrellut joululahjoja. Noh, ehkä tästä taas pääsee vauhtiin.

Viime lauantaiksi olin sopinut, että menemme hippisiskoni kanssa opettamaan paikalliseen migrant workers' schooliin, joka siis nimestään huolimatta on tarkoitettu muuttotyöläisten lapsille. Tämä oli eri koulu kuin aikaisemmin, koska menimme eri kautta. Kouluja riittää, kuten myös muuttotyöläisiäkin. Parhaat arviot sanovat että työn perässä muuttavia kiinalaisia on noin Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian yhteenlasketun väkiluvun verran. Nämä eivät saa asua kaupungeissa, koska kaupunkiin muuttamiseen tarvitaan lupa ja lupaan pysyvä työpaikka. Vaikka käytännön eroa ei ihan aina näe ja järjestelmän merkitystä virallisesti väheksytään, on kiinalainen silti vieläkin jollain tasolla turpeeseen sidottu.



Meidän kanssa samana päivänä sattui eeppinen lauma internejä, jotka olivat maksaneet isot rahat siitä ilosta että joku oikein suostuu teetättään heillä pari kuukautta töitä Kiinassa. Nettisivujen mukaan sijoitus tulevaisuuteen. Internien johdosta opettaja-oppilassuhde oli noin 1-1 ja enemmistö opettajista keskittyi ottamaan kuvia ihan aidoista räkänokkaisista kiinalaislapsista.

Edellisessä koulussa kävin heittämässä ihan oppitunnin. Täällä oli enemmän askartelua ja hauskanpitoa. Joulun kunniaksi teimme joulukortit, joihin piirrettiin lahjatoiveet ja sit toiselle puolelle jouluisia juttuja kuten pukki ja kuusi. Lapset piirsivät lähinnä pehmoleluja, robotteja ja sensellaisia. Itse piirsin ponin (daa!) ja polkupyörän. Mun opettamat lapset selitti hyvin juurta jaksain että polkupyörä ei oo kiva juttu joten sitä ei kannata pukilta pyytää.

Lapsia oli kiva opettaa. Mulle sattuneet 2 tyttöä puhuivat tosi selkeää mandariinia, ehkä siksi että ovat oppineet sen vieraana kielenä eikä äidinkielenään kuten monet pekingiläiset. Sain selitettyä jo monimutkaisempia asioita lapsille ja lapset jopa tuntuivat ymmärtävän eikä niitä yhtään häirinnyt että kiinani oli huonoa. Asiaan saattoivat vaikuttaa viereisen pöydän jenkit jotka eivät puhuneet sanaakaan kiinaa.

Mahdollisuudesta oli kuultu venäläisen koulukaveri Sergein kautta. Kuvassa Sergei, Juulia ja randomkiinalaisnassikka.



Tarkkasilmäisimmät ehkä huomaavat taustasta että päivä on saasteinen. Mun kännykän sääennusteet sanoo "dreary" kun ilma on täynnä pienhiukkasia erotuksena esim. sumusta, jolloin kännykkä tietenkin sanoo että sumua.

Voihan tikki

En ole tainnut kertoa huutokujasta. Matkalla lounaalle isoon ruokalaan (se nelikerroksinen) joutuu kulkemaan 10-15 metriä pyöräparkista ovelle tiettyä reittiä. Tämän reitin varrella on usein sen tai tämän eturyhmän edustajat tyrkyttämässä kaikkea harrastuksista englanninkursseihin ja verenluovutukseen. Tapana on ottaa 5-25 tyyppiä jotka huutaa yhteen ääneen jotain hokemaa. Kiinalaiset ovat erittäin, erittäin hyviä huutamaan juttuja synkronoidusti.

Tänään mua odotti tällainen näky.





Menin kyseleen et "WTF kiinalaiset?". Ilmeisesti nää oli paikallisia tikkiläisiä ja mut pyydettiin niiden "talvikimaraan" sunnuntaina. Luvassa kuulemma teatteria, esityksiä jne.

En kuitenkaan päässyt pois ennen kuin mun kouraan tyrkättiin IPv6-läystäke. Ihanat kiina-tikkiläiset markkinoi IPv6:a kanssaopiskelijoilleen. Voihan Tietokilta sentään ja miksei meillä? Voisin valmistella ponnen aiheesta. IPv6:n ilosanomaa Täffän lipan alla joku keskiviikko.

Ilmeisesti kaikille IPv6:n ilosanoma ei kelvannut. Oma läystäke on tietty tallessa.



Buddy tiesi kertoa et joka lafkalla on oma kimara, jossa jokaisen kandiopiskelijan on pakko esittää jotain jossain ryhmässä. Mainitsin jännittäväni itse esiintymistä ja mulle kerrottiin, että "jos haluaa tulevaisuuden johtajaksi, pitää osata esiintyä sujuvasti". Voihan sitä noinkin. Puheviestinnän kurssin vois kyllä palauttaa

Joka viikonpäivälle

Kati mainitsi jotain eri laseista joka viikonpäivälle kun lähdin Juulian kanssa silmälasiostoksille. Olen jo kertonut joistain ostoksista. Kävi ilmi että olinkin edellisellä kerralla käynyt varsinaisen silmälasimarketin sivurakennuksessa. Noh, ihan samanlaisia olivat.

Tänään tuli sit 7 täyteen ja olen siis ostanut Kiinasta 7 silmälasit jos vahvuudelliset aurinkolasit lasketaan.

1. hengettömät silhouettentapaiset, ostettu viime vuonna. ihan jees ja tosi pienet. sopii monien maskien alle.


2. melko paksusankaiset harmaat, jotka näkyy profiilikuvassa


3. mattamustat clark kent -lasit


4. linssin alapuolelta pokattomat. Sellaiset on ehkä palaamassa muotiin.


5. reiskantapaiset viime reissulta ostetut aurinkolasit. Ei ole hirveen hyvät, mutta en osannut ostaa fiksumpia silloin.


6. ruskeat muovirunkoiset aurinkolasit, jotka onkin mainittu aiemmassa postauksessa


7. mustat harmaalinssiset arskat, joihin sain vihdoin neuvoteltua polarisaation (pitää erikseen mainita aina!)

Tän päivän shoppauksista aurinkolasit + puolihengettömät yhteensä 400 RMB. Clarkkentit 150 RMB. Nopeasti ynnäiltyäni tälle tuli hintaa yhteensä n. 150€. Suomessa tällä rahalla sais yhdet pokat ilman linssejä.

On muuten sit tosi yllättäen kallista hankkia lippuja netistä. Piilosummien kautta "noin 300€" lentoliput Hainaniin makso lopulta n. 380€. Kalliiks tulee joulun vietto taas :/

Arkipäivää

Vaikka Juulia onkin täällä niin en ehdi koko ajan hyysäämään sitä. Meidän ryhmä on edennyt koulussa hitaimmin joten vikan kuukauden aikana pitää ottaa aimo spurtti. Ergo huomiseks 2 sanakoetta ja nippu läksyjä päälle.

Pekingiin tuli aikuisten oikea talvi maanantaina kun oli "talven" eka päivä jolloin lämpötila oli koko päivän alle nollan. Tiistaina olikin jo sit lämpimimmillään -8 astetta ja aivan järjetön tuuli. Kombo t-paita, villapaita, fleecetakki ja kalvotakki ei ollut mitenkään ylilyönti säähän. Joillakuilla on vaikeampaa. Venezuelalaiset näytti tänä aamuna siltä et ne oli menny fyysisesti rikki pakkasesta.

Kävin tänään uimassa ja pääsin jeesaan jotain ulkkaria joka ei puhunu sanaakaan kiinaa. Se oli kadottanut kaulakorunsa ja yritti löytää löytötavaroita. Selitin ongelman kassatyypille joka tuntui ymmärtävän ja vastasi hymyillen kiinaksi "Joo, vessa!". Parin toistamisen ja uuden vessan jälkeen olin jo valmis luovuttamaan kun setä lähti näyttämään. Ilmeisesti jossain pukukopin/saniteettitilan yhteydessä sit oikeasti oli löytötavaroita.

Pääsin myös todistaan kiinalaisen arkkitehtuurin riemuja. Pakkasen johdosta uimahallin normaali pyöräparkki oli suljettu, koska sille tippui aktiivisesti jäätä. Ymmärrän että pakkasella syntyy jäätä, mutta ottaen huomioon et lunta ei oo satanu niin aika onnistuminen kiinalaisilta rakentaa uimahalli niin et kosteus jäätyy ja putoilee katon yhdeltä reunalta jatkuvasti alas.

Hallille oli ilmestynyt puntari. Oon ilmeisesti laihtunut jonkin verran Irlannin jälkeen. Voisin syyttää nestehukkaa, mut jos oisin menettänyt noin paljon pelkkänä nesteenä, oisin tsägällä sairaalassa tiputuksessa ellen ois kuollut. Ilmeisesti pienet ateriat + tiheät välipalat -paradigma sopii mulle.

Kääpiötkin asettavat idän ylös

Kiinaksi väli-ilmansuunnat sanotaan jännästi siten, että itä tai länsi tulee ennen etelää tai pohjoista. Koillinen on siis itäpohjoinen jne. Kiinankielen sanat itä ja länsi yhdessä tarkoittavat "a thing".

Kiinalaiset jakavat maailman ihmiset neljään osaan. On pohjoisen ihmisiä, jotka tulevat Kiinan pohjoisosista ja näiden vastakohta etelän väki Kiinan eteläosista. Kaikki länsimaalaiset ovat länsi-ihmisiä ja aasialaiset itäihmisiä. Sattumalta luokkahuoneen seinäkartassakin Kiina on keskellä karttaa (keski-maa ja silleen).

Jos joku puhuu täysin käsittämättömiä Kiinassa, kiinalaiset sanovat että tämä puhuu marsia (tulitähtikieltä).

Maailman pienuus

Koulukaveri pyysi mut syömään hotpottia (erinomaista, suosittelen). Vein sit Juulian mukaan. Paikalle oli myös pyydetty koulukaverin ja sen avokin tuttavapariskunta. Pariskunta koostui slovakitytöstä ja kiinalaismiehestä. Kuinka ollakaan, slovakityttö on asunut Ruotsissa 5v, kiinalaismies 2v. Kuudesta ruokailijasta siis 4 puhui ruotsia. Kannatti opiskella peruskoulussa!

Lisäksi ainakin 3/6 puhui saksaa 1 päälle ymmärsi, 5/6 puhui ainakin auttavasti kiinaa ja kaikki keskustelivat englanniksi.

Juulia halusi todistaa että mäkin joskus syön vihanneksia.


Hot pot on ihan paras seurusteluruoka. Pöydän keskellä on kaasuliekin päällä liemi (tässä tapauksessa tulinen ja ei-tulinen liemi samassa kipossa) ja sinne laitetaan raakoja ruoka-aineita kiehumaan ja noukitaan syötäväksi. Ei onnistuisi veitsillä ja haarukoilla mutta tikuilla toimii mainiosti.



Hotpotin vielä parempi ominaisuus on se, että kustannukset eivät kasva lineaarisesti osallistujien määrän mukaan. 6 ruokailijan sapuska maksaa 1,5 kertaa 3 ruokailijan sapuskan (sisältäen oluet). 4 eri käyntikerran kustannukset on plotattu allaolevaan supertieteelliseen kuvaajaan. Kalliimpi 2 hengen kerta on jossain superhyperposh-raflassa. Postuloin että tietyn pisteen jälkeen n:s osallistuja syö melkein ilmaiseksi jo. Ehkä on viisasta ottaa huomioon että 6 hengen ruokailukerralla joku tajus pyytää opiskelija-alennusta. Niin, ravintolaillallisesta voi pyytää opiskelija-alennusta ja saada sen Kiinassa!

Kannattaa asentaa Foxyproxy etukäteen

Kiinaan tuloni jälkeen ehkä helpointa tapaa kiertää bittiesirippu on vaikeutettu. Itse tosiaan surffaan ssh:lla tehdyn putken läpi siten, että kaikki mun nettiliikenne kulkee shellipalvelimen läpi. All is nice and well muuten, paitsi että Firefox käytännössä vaatii Foxyproxy-lisäosan jotta sitä voi fiksusti käyttää SOCKS-proxyn kanssa (en ainakaan heti saanut konffattua muuten kivasti).

Noh, itse vielä asensin Foxyproxyn vaivatta, mutta kun Juulia tuli kiinaan, jouduin hakemaan FP:n oman ssh-putkeni kautta, koska "mystisesti" Foxyproxya ei pystynyt lataamaan. Tää on linjassa downforeveryoneorisitjustme.com:n blokkaamisen ja noin giljoonan muun jutun kanssa. Itsellä ei tietysti nokka tuhisis montaa minuuttia ladata jotain etänä wgetillä ja siirtää se scp:llä minne tahansa, mutta en nyt ookaan ihan tavallinen tallaaja tietotekniikkajutuissa.

Ennen oli paremmin!

Mitä mukaan Pekingiin

Juulia tuli Pekingiin käymään ja mietin mitä asioita tänne mukaan tuotavaksi kannattaa ehdottaa.

• Kuorivaatteita: Pekingissä sataa vain kesäisin ja muina vuodenaikoina tuulee usein erittäin kylmästi.


• Hyvät kengät: kiinalaisten käsitys käveltävästä matkasta on eurooppalaisittain pitkähkö. Hyvät kengät ennaltaehkäisevät pahaa mieltä.


• Rakkolaastareita: edellisen kanssa fiksu kombo


• Tuubipipo tai joku muu juttu jonka voi laittaa suun eteen. Kaduilta saa hengityssuojia, mutta ainakin oma pääni on liian iso niille. Joku kangas suun edessä vähentää nestehukkaa keuhkojen kautta ja ärtymystä, vaikka se ei pieniltä saastepartikkeleilta suojaakaan.

Miksi kuljen selkä menosuuntaan?

Merkkikirjoituksena kiina ei oikeastaan tunne aikamuotoja indoeurooppalaisten kielten taivutusmuotojen tavoin. On jotain lisämääreitä, jotka kertovat verbin tekemisen loppuneen tai olevan para-aikaa tapahtuvaa, mutta noin muuten varsinaisia aikamuotoja ei ole. Aikamuoto ilmaistaan liittämällä aika mukaan lauseeseen.

Ajan ilmaiseminen on jännää. Kiinalaisille tulevaisuus on selän takana, koska sitä ei voi nähdä. Vastaavasti menneisyyden näkee, joten se on edessä. Ex-tyttöystävä on siis edessäoleva tyttöystävä jne. Vastaavasti kalenterissa ilmeisesti päivät kulkevat ylhäältä alas, koska ensi viikonloppu on alhaallaoleva viikonloppu ja viime vkl vastaavasti korkeammallaoleva viikonloppu.

Postauksen otsikko on Timo Rautiaisen & Trio Niskalauksen biisistä Hämmennys ja viha. Kiinalaiset tosiaan kulkevat selkä edellä kohti tulevaisuutta, jota eivät voi nähdä. Karman ja kohtalon käsite on voimakkaammin esillä tässä maanosassa. Kiinalaiset ottavat tulevaisuuden paljon nöyrempinä vastaan. Ruotsinkielen sana ödmjukhet kuvaa mielestäni tätä asennetta varsin hyvin.

Looking for a

Tämmönen oli kielikeskuksen ilmoitustaululla. Klikkaamalla saa version josta näkee lukea itse tekstin. Ehkä äklölipevintä ikinä mut alareunan yhteystietolaput näkyy kelvanneen ihan hyvin.

"I hope you're not strong character" paljastaa että kirjoittaja on aasialainen (mikäli kielioppivirheet ei jo paljastanu).

Vastaisitko sinä treffi-ilmoon, jossa henkilö erikseen mainitsee runossa ettei ole pervo?

Mitä vaihtoonlähteminen maksaa?

Lähetin hiljattain stipendihakemuksen Täffän vaihtostipendirulettiin. En saanut ihan summaa jonka hain, mutta riittävästi jotta vaihdosta ei tule täysi katastrofi. Uskon että tällä rahalla osakunta saa varsin innokkaan juopon sitseillensä ja muihin tapahtumiin tulevaisuudessa.

Täffän stipendinhakuvaatimuksia täyttäessä tuli tehtyä varsin tarkka arvio vaihtoon liittyvistä tuloista ja menoista. Olin aina ajatellut että saan tietenkin TKY:n kv-stipendin kun lähden vaihtoon mutta eipä sit riittänyt AYY:llä rahnaa jaella sellasia kun kylterit vähän... noh. Onneks kyltereille sataa stipendeja vasemmalta ja oikealta. En kuitenkaan jaksa avautua tästä tässä.

Täffän tarjoama pohja on fiksu: tuloja ja menoja on kertaluontoisia ja jatkuvia.

Tulot

Käsitellään vähemmän jännä osuus ensiksi. Velkakammoisena oon koittanu säästää rahaa kaikesta osa-aikaduuneista. Kelan tukirajajärjestelmä tekee tästä tietenkin vaikeeta. Koska olin kesällä duunissa Irlannissa, jossa käymiseen paloi rahaa ja koska sain yllätysrahaa taas vaihteeks salalomarahojen muodossa, joudun palauttamaan tuet 2 kuukaudelta vaikka olin yrittänyt optimoida tulot 9 kk:n tulorajoihin. Ergo fattan tulot ei ole maksimi vaan keskiarvo kun 2 kuukausista on tuettomia.

Kertaluontoiset tulot

Selitys	Määrä
Omat säästöt	1500
TF:n stipendi	1220
Aallon stipendi	1100
Yhteensä	3820

Säännölliset tulot

Selitys	Määrä
Fatta	300

Menot

Menot ehkä kiinnostavatkin jotakuta.

Kertaluontoiset

Lennot sain vielä normaalina menopaluuna koska joillain lentoyhtiöillä 4,5kk on vielä normaali menopaluu. Ois saanu satasen halvemmalla jos ois ostanut aikaisemmin, mutta sillon ei ollut vielä varmuutta. Vakuutukseen tarvitsin vain 2 lisäkuukautta, jotka oli n. 50 e/kpl. Lisäksi siihen on laskettu normaali vakuutusmaksu pysyvästä matkavakuutuksesta.

Koulumateriaalit oli naurettavan halpoja. Kirjat yhteensä 30€. Lisäksi laskin mukaan ainoan jutun jonka jouduin maksamaan opetuksesta, 2 vapaavalintaisen kurssin kurssimaksut 50€. Viisumi oli 60€ ja koska suomesta sai vaan single entry -viisumeita, ostin uuden hintaan 30€ heti paikalle päästyäni.

Selitys	Määrä
Lennot	650
Vakuutus	200
Kirjat, koulumateriaali	80
Viisumit	80
Yhteensä	1020

Halpaa kuin saippua, eikö? Kunpa oiskin.

Kuukausittaiset menot

Menoista suurin yksittäinen on vuokra. Asun koulun asuntolassa, hinta-arvio varsin tarkka arvio siitä, mitä jouduin maksamaan (koko lukukauden vuokra kerralla). Sit on vapaa-aika.

Koulun ruokalassa ruoka on halpaa, siellä saa alle euron annoksia. Toisaalta sit ainakaan mä en vaan jaksa mussuttaa laitosruokaa päivät pääksytysten. Ois kiva jos pääsis kokkaamaan ite sapuskaa mut se ei oo mahdollista. Kämpän ruuanlaittovarustus on vedenkeitin ja mikro. Edes jääkaappia ei oo (mitä sellasella tekiskään?). Aamiainen tulee ylensä vedettyä koulussa, maksaa sen n. euron kun käy alakerran kaupasta ostamassa.

Koulumatkat ois ihan käveltävissä, mutta oon laiska ja pyöräilen. Isokokoiselle ihmiselle saa pyörän hintaan 35€ mut multa on jo varastettu yks. Huolto on kivan halpaa, pyörän kumin vaihtaminen oli abt 5€.

Hygienia on kalliihkoa. Eurooppalaiset dödöt on kiven alla. Itse joudun vetämään lisäravinteita koska en tuu juoneeks maitoa täällä. En haluu et mun tissit kasvaa entisestään :P. Lasken myös mukaan pyykinpesun, jota voi tehdä maksullisella pyykinpesukoneella. Ei halpaa, mutta ei kallistakaan. Pesuaineet on surkeita tai sit pesukone jotenkin tuhoaa mun vaatteita. Noh, vaihtoehtoja ei liioin ole.

Vaatteet on tosi halpoja. Harmi vaan et mun kokosia ei juuri oo. Oon joutunu jo tilaamaan ebaysta ittelleni housuja. Vastaavasti sit kun lykästää niin lykästää, löysin yhden villapaitamerkin josta on mun kokoja ja ostin ne molemmat hyvännäköset: yht 14€.

Matkustukseen saa upotettua ihan kivasti fyffeä, vaikka se halpaa onkin. Pekingin sisällä turistointikin maksaa. Samoin viihdykkeisiin kuten leffoihin ja oopperaan. Ensiksimainitut on toki halvempia kuin tennarissa, mutta kuitenkin halvimmillaankin 5€.

Suomessa Kati ja mä saatiin Hoasilta kämppä, enkä oikein ilkee jättää sitä yksin maksaan kokonaista kaksion vuokraa osa-aikaduunin palkasta.

Selitys	Määrä
Vuokra	320
Ruoka	200
Koulumatkat	15
Hygienia (sis pyykkäyksen)	70
Vaatteet	100
Humputtelu ja matkustus	300
Puhelin ja Internet	20
Vuokra Suomessa	100
Yhteensä	1120

Yhteenvetoa

Nyrkkisääntönä siis säästöillä sain abt. katettua vuokran koko ajaks täällä, sit taas vastaavasti Aallon stipendillä kertaluonteiset kulut. Sit (vajaan) opintotuen jälkeen jää n. 700e kuluja kuussa, jotka pitäis kattaa "jostain". Ergo stipendin haku alunperinkin.

Periaatteessa Pekingissä pärjäis vähemmälläkin, mutta vaihtoon lähtiessä ei kyl mun mielestä kannata säästää liikaa. Vaikka Helsinki onkin varsin kallis kaupunki niin kyllä Pekingissäkin saa rahaa kulumaan jos haluaa pitää minkäännäköisestä elintasosta kiinni. Toisaalta vois vaan leikkiä köyhää kiinalaista, mut se ois itseasiassa aika ankeeta.

Kalliksihan tää tulee ja pitää kajota jonkin verran pitkän aikavälin säästöihin ja buffereihin. Sitä vartenhan ne on et niitä käytetään välillä, mutta en oo koskaan oikein oppinut nauttimaan siitä tunteesta että elän negatiivisessa budjetissa. Noh, ainahan voin elää stahanovilaisessa työn hurmassa koko kevään kuluttamatta juuri mitään (not).

Google docsissa on tarkemmat luvut ja vaihdon lopullinen kustannus ilman kertaeriä (uusi matkustusrinkka Suomesta jne.). Varoitus: laskelma on kirjoitettu omituisella haltiakielellä.

Pikkujuttuja

Lähetin 7.12. paketillisen joululahjoja Suomeen. Kävi ns. klassisesti ja koska piti pakata vasta paikanpäällä, mun paketti meni 47 grammaa yli seuraavan painorajan ja maksoin sen lähettämisestä noin 60€. Noh, halvin shippaus ois ollu 30€ ja lisärahalla saa paketin melko varmasti perille jouluks ja träkkäysnumeron(!).

Samana päivänä havaitsin että Zijingquan-ruokalassa, jossa syön 95% lounaistani on jokaisen kerroksen kohdalla portaissa kyltti jossa lukee mitä sapuskaa ao. kerroksesta saa. Ei siinä, näin kyltin ekalla kerralla mennessäni mutta "graeco est, non legitur" ja nyt havaitsin ymmärtäväni melkein kaiken (ja käänsin loput nopeesti Hanpingin avulla).

Niin, tosiaan ruokalassa on 4 kerrosta ja niissä kaikissa n. 10 tiskiä joista jokaisella eri valikoima sapuskaa. Ihan hyvin verrattuna Sodexhoon.

Jyry-laoshi

Lähdin spontaanisti luokkakaverien kanssa opettamaan englantia. Tsinghuasta lähtee usein nipullisia ulkkareita ja kiinalaisia opettamaan melko läheiseen siirtotyöläisten kouluun. Koulun oppilaiden vanhemmat ovat "migrant workers" eli oisko ne sit töiden perässä kaupunkiin muuttaneita työntekijöitä. Niitä on vissiin kiinassa aika paljon.

Luokkakoot ovat Kiinassa aika suuria. Sellainen vähän reilu 40 lärviä ja hirvee meno ja hulina koko ajan. Lisäksi lapset eivät tietenkään meinaa olla hiljaa tai mitään. Olin opettajakatraasta pisin noin 15 sentin marginaalilla joten kaikki kuudesluokkalaiset olivat paskoa housuihinsa mut nähdessään.

Opettaminen oli varsin hauskaa. Yhden kiinalaisen ja englantia äidinkielenään puhuvan hongkongilaisen (ts. ulkkarin) kanssa opetimme "What is your favourite hobby". Lapset oli ihan innoissaan koripallosta ja pari piti jalkapallosta tai uimisesta.



Jokaisen sanan kohdalla opeteltiin sen kirjoitusasu hokemalla 40 suun voimin ääneen jokainen kirjain kerrallaan. Ilmeisesti ihan perussettiä. Myös tavausta opeteltiin paljon.

Koin valaistumisen hetken kun kiinalainen Tsinghuaopiskelija kertoi vinkin että "nää pitkät sanat voi jakaa paloihin jotka voi opetella kerrallaan". Tässä siis pitkä sana oli favourite. Ei tunnu pitkältä mut tietenkin kielessä, jossa kaikki sanakeet (mikä lienee tekninen termi) on yksitavuisia voi tosiaan olla tottunu tismalleen rajallisen pituisiin sanoihin, joita sit ketjutetaan tarvittaessa.

Paluumatkalla istuin bussissa hommaa järjestävän jenkin kanssa. Oli kotoisin Arizonasta ja tuleva lakimies. Se kertoi mulle että kaikki muslimit voi oikeestaan tappaa ja että kaikki ateistit on idiootteja kun ne määrittelee itsensä negatiivisesti uskonnon kautta. En tiedä oliko trolli vai ei. Oli parodiahorisontin tuolla puolen.

Chinglish VIII

Paikallisen kirjakaupan kirjakategoria.

Vois uskoa et kyseessä on shoppaus, sisustus tai suklaa. Noin vähän vähemmän dorkasti toi on jotain naisten kannustus tai motivointimateriaalia. Mitä lienee feminismihöttöä.

Miljoona, miljoona, miljoona ruusua

Taikauskoisille eurooppalaisille 13 on epäonnea tuottava luku. Okei, siihen liittyy jotain juttuja.Kiinalaisille lukujen onekkuus/epäonnekkuus tulee siitä, miltä ne kuulostavat. Jos siis esimerkiksi haluaa ostaa kiinaa puhuvalle tytölle kukkia, pitää muistaa seuraavat.

• 1 on ihan ok määrä. Implikoi kevyesti että suukko olisi tervetullut. En ole aivan varma miksi, ehkä siksi että yksi tapa lukea 一 on yao eli tahtoa. Voi myös vaan olla et "moi toin sulle kukan, saanko pusun?"


• 4 on ehdoton no-no, koska kiinankielen 4 eli 四 kuulostaa kiinankielen sanalta kuolla eli 死.


• 5 ruusua tarkoittaa jotain aika jännää. "Tiedän ettet rakasta minua, mutta se ei estä minua rakastamasta sinua." Kiinaksi 5 eli wu 五 kuulostaa kieltävältä sanalta wu 勿, joka tarkoittaa "ei saa, ei pidä, ei pitäisi jne.".


• 8 on outo määrä ruusuja antaa, mutta muuten onnekas: 八 eli ba kuulostaa vähän sanalta 发 fa, joka sanassa facai (发财) tarkoittaa rikastumista


• 9 soveltuu kosintoihin. 九 eli jiu kuulostaa sanalta kauan eli 久 jiu. Köyhä mies kosii 9 kukan kanssa, vähemmän köyhä 99 kukan kanssa (kauan kauan == ikuisesti)ja rikas 999 kukan kanssa (menee vähän mauttomaksi jo).


• 12 ei myöskään ole huono. Analogian kautta 12 on vuoden kuukaudet ja sitä kautta tarkoittaa pitkää aikaa.

Ai niin, ja hautajaisissa pukeudutaan valkoisiin, joten valkoiset kukat on no-no, ellei toivo vastaanottajan kuolevan (eli sopii joskus).

Kämppikseni kommentoikin siitä, että kiinalaiset tytöt varmaan laskevat puketin kukat ennen kuin kiittävät tai antavat yllätyslitsarin.

Kävisit Koreassa

Jos Zhang-laoshia on uskominen niin kiinalaiset käyttää Koreassa käymistä plastiikkakirurgian kiertoilmauksena. Näin tänään bussissa ekaa kertaa varman miespuolisen tapauksen. Ihmettelin länkkärisilmiä aasialaisissa kasvoissa, mutta herra oli ilmeisesti käynyt epikantoplastiassa ja/tai blepharoplastiassa. Silmien iho oli epätavallisen sileää (suhteessa muihin kasvojen ihoon), olettaenkin jonkun korjaus- tai peittotoimenpiteen jäljiltä.

Aasialaisten silmien fiksaus kuuluu olevan suosituin kauneusleikkaus täälläpäin. Sit ilmeisesti kaikkilla on fiksaatio suuriin neniin kuten ihmisillä vulkaanien suippokorviin.

Innostuin lukemaan asiasta ja ilmeisesti pienijalkaisuuden tavoittelussa mennään aika äärimmäisyyksiin. Pohkeiden pitää olla ohuet vaikka mikä ois. Toisin kuin länkkäreillä, kiinalaisilla naisilla ei kuitenkaan yksinkertaisesti oo rasvaa pohkeissa, vaan kaikki on lihasta. Ratkaisu tästä on katkoa sopivasti ääreishermostoa jotta osat lihaksesta surkastuu ja pohje kapenee. Victory \o/.

Lisäksi kiinalaisnaisten on kuulemma vaikea ymmärtää säärikarvojen ajelun käsitettä. "Miks ajella jotain missä ei karvat kasva?". Vastaavasti joka viidennellä vastaantulevalla naisella on viikset.

Outo maailma, oudot kauneusihanteet.

Tarvitaan monta taskua

Kiina on ääntämiseltään jännän lähellä suomea - osittain. Päällepäin vokaalit ovat samoja, ehkä jopa hieman suomenruotsalaisittain äännettyjä. Konsonantit kuulostavat aika samalta kuitenkin olematta sitä. G kuulostaa vain hieman suomalaista koota pehmeämmältä ja k taas on vahvasti aspiroitu jne. Ei kannata erehtyä luulemaan että pinyinin kirjain olisi jotenkin helposti lausuttavissa jonkun latinalaisia aakkosia käyttävän kielen vastaavana kirjaimena. Ehei, pinyin on ihan puhtaasti kiinalaisille itselleen ääntämisopiksi tarkoitettu säätö.

Erilaisia s-äänteitä kiinassa on ihan törkeästi.

j	q	x
z	c	s
zh	ch	sh	r

(kyllä, r on s-äänne kiinassa. kelatkaa sitä.)

Vähäiset venäjänopinnot olivat valmistaneet siihen että voi olla paljon s-äänteitä, mutta noita on jo aika paljon. Jouduin ottamaan valinnaisen ääntämiskurssin (josta on ollut muutenkin apua), mutta nyttemmin pystyn erottamaan käytännössä kaikki noista toisistaan ja tekemään eron omassa ääntämisessäni. Kahden parin kanssa on vaikeuksia.

Jännänä sivuvaikutuksena olen huomannut sen, että suomea puhuessa mun vanha ässävika on hiipimässä takaisin. Jotenkin tulee ihan esikouluikä ja ässäharjoitukset mieleen kun kieli yrittää tulla hampaiden takaa kun yrittää pistää ässää taskuun. Ärsyttää epätriviaalisti, mutta toisaalta oon tosi onnellinen siitä että oon onnistunut oppimaan noi äänteet. Tän jäljiltä epäilen et venäjän ässätkin tuntuu helpommilta.

Turandot

Kävin luokkakaverien, kämppiksen ja sen kaverien kanssa oopperassa. Pekingin oopperatalo on steroids järkkäsi tuotannon Turandot'sta täysin kiinalaisin voimin. Huomattavaa on, että koska Puccini kuoli kesken oopperan kirjoittamisen, oli tähän hankittu uusi kiinalainen säveltäjä säveltämään lopun.

Ooppera oli valittu, koska sen tarina sijoittuu Pekingiin. Kuvankaunis ice queen -prinsessa Turandot ja melkein nimetön prinssi (nimeltään Calaf), joka kuolemaa uhmaten voittaa Turandot'n omakseen ovat oopperataiteen klassikkoja. Samoin on Calafia salaa rakastava palvelija Liu, joka uhraa oman henkensä varjellakseen isäntänsä salaisuutta. Oopperassa on kaksi kuuluisaa aariaa, Liun Signore ascolta ja Calafin Nessun dorma!, joka kulkee myös mielikuvituksettomalla nimellä aria de Calaf. Ensiksimainittu oli erinomainen ja jälkimmäinen ihan mukiinmenevä.

Yllättävää kyllä oopperalaulajien italia oli ihan hyvää ja espanjalainen kämppis tosiaan sanoi ymmärtävänsä oopperaitaliaa ensimmäistä kertaa elämässään. Lisäksi ooppera oli suritettu (subit paitsi yläpuolella) englanniksi melkein onnistuneesti.



Kaikenkaikkiaan ihan jees keikka. Harmittavasti kolminäytöksisen oopperan näytösten väleissä oli kummassakin vessatauko, mutta ei sellaista hitaan konjakin/vast menevää taukoa. Aina ei selkeästikään voi voittaa ja ehkä ooppera ei oo yhtä kostea harrastus Kiinassa kuin mitä se on Suomessa.

Kadonnut kimchi

Tavallaan käy sääliks korealaisopiskelijaraukkaa. Toisaalta toi teksti on vaan niin söpö ettei mitään rajaa.

Kuivuus

Pekingin ilma on selkeesti Helsinkiä (tai Nummelaa for that matter) kuivempi. Kesäkeleillä vielä tajus juoda paljon, koska oli kuuma ja tuli hikoiltua. Talvella ei tajua juoda samalla tavalla ja nestehukka iskee varsin helposti.

Nestehukka yhdistettynä saasteiseen ilmaan saa aikaan hengitystieoireita. Oon yskiny käytännössä siitä lähtien kun lämpötila laski alle t-paitakelien. Muistin aikaan tulee juotua, mut silloin tällöin naamaan huitaistut puolen litran vesituopilliset ei tunnu riittävän.

Tosi moni meidän luokalla oireilee köhimällä ja muilla kurkku-alahengitystieoireilla. Vesihöyrystin ehkä auttais asiaan. Toisaalta ehkä ei. Opettajista yksi neuvoo aina syömään päärynöitä ja juomaan teetä. Myönnän etten ole kokeillut, mutta oon miettinyt pitäiskö.

Odotan innolla sydäntalvea. Huhu kertoo, et täkäläinen talvi ois yhtä helvettiä vaikka elohopea ei laskekaan kovin alas. Siperian tuulet <3.

Nobody expects the...

Sen leijonavaakunaa kiinalaistyttöjen...

Kiinassa törmää jatkuvasti vaatteisiin ja laukkuihin, joissa on Euroopan maiden lippuja, nimiä tai vastaavaa. Varsinkin Saksa ja Iso-Britannia ovat edustettuina. Vähemmässä määrin Ranska, Espanja ja jostain syystä Ruotsi. Kouyu-opettaja sanoi tämän johtuvan siitä, että lippu implikoi sitä että vaate oikeasti on Euroopasta ja sitä myöten kallis ja laadukas. Käsittääkseni trendi sai alkunsa niistä iänikuisista Saksan ylijäämäpaidoista joissa on Saksan lippu hihoissa.

Liput ovat niin yleisiä, että vastailmiönä hankin itselleni Kiinan lipun, ompelin siihen velcro-taustan ja lätkäisin softshellin hihassa olevaan velcropaikkaan. Lipusta on tullut wtf-tasoisia kommentteja kiinalaisilta, mutta ei ainakaan vielä negatiivia.

Viime viikolla kuitenkin törmäsin johonkin uuteen.



Tietenkin piti mennä kysymään tytöltä kuvaa ja poseerata seuraks. Kuulemma viime vuoden Kappan mallistoa. En tiedä onko kuinka aito vai ei. Hiano on kummiski.



Ei oo ees siniristilippua vaan on vaakuna! Jos tää ois Suomi niin toi tyttö äänestäis persuja ja todennäköisesti seukkais prätkällä ajavan amis-Jaskan kanssa. Sinänsä aika surullista, että skinit ja muut devalvoi Suomen leijonavaakunaa. Tästä syystä mun er-uu-koon (aina er, ei koskaan r) kurssiverkkarien selästä löytyy ilmatorjunnan heraldinen siivekäs ammus (löytyy esim. täältä), joka myös taisteludildona tunnetaan.

Söpökivet

Villihanhipagodan puistossa oli maailman söpöimmät "älä kävele tässä" -kyltit.

Miksi Jussi Halla-aho on blokattu Kiinassa?

En ole itseasiassa ihan hirveästi blogannut bittiesiripusta, jonka mukaan tämä blogi on nimetty. Kerronkin teille siis tarinan.

Päivänä muutamana kuitenkin surffasin huvikseni ilman kiertoa. Havaitsin, että http://halla-aho.com/scripta ei lataannu.

Noh, koitin tarkistaa olisiko Mestari elyttänyt ylläpitonsa suhteen katsomalla downforeveryoneorjustme.comin kautta onko sivusto alhaalla. Ironisesti sekin on blokattu. Ainakin kiinalaisilla on huumorintajua. Vähän vakavammin ottaen downforeveryonen blokkaaminen kuvaa hyvin syvälle juurtunutta taipumusta kiinalaisessa kulttuurissa: "Worüber mann nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen". Kun törmäät tabuun, edessä on helposti seinä. Ei siis hienovaraisia vihjeitä siitä et nyt ollaan tabun äärellä vaan seinä.

Mietin pienen pääni puhki miksi ihmeessä Kiinan kansantasavalta haluaisi blokata suomalaisen maahanmuuttokriitikon sivut. En muista, että Tohtori Viha olisi levittänyt vihasanomaansa kiinalaisista maahanmuuttajista. Nämä nimittäin ovat yleensä ahkeria ja yhdistävät kiitettävästi omaa kulttuuriaan ja muuttokohdemaansa kulttuuria. Tulokset ovat joskus söpöjä, mutta aina kohdeyhteiskuntaa hyödyttäviä. Kiinalaisten meemipleksi ei salli antisosiaalista käyttäytymistä ei niin tippaakaan.

Voisiko kyseessä olla islamin dissaaminen? Kiina on virallisesti ateistinen valtio, joka dissaa kaikkia uskontoja, kotimaisia enemmän kuin ulkomaisia. Kiinan uiguurivähemmistö on muslimeja, mutta Kiina ei noin valtiona anna uiguureille muita myönnytyksiä kuin että sallii näiden harjoittaa uskontoaan.

Tarkemmin pohtien Kiinan konservatiivisen kansantasavallan ja Halla-ahon ajatusmaailma ovat kovasti toistensa kaltaisia.

Ei, vika on selkeästi tekniikassa. Pikainen traceroute käyttöläppäriltä. (Joo, on Windows, so shoot me).

C:\>tracert halla-aho.com

Tracing route to halla-aho.com [216.39.62.190]
over a maximum of 30 hops:

  1     9 ms     *        2 ms  Turandot.connectify [192.168.2.1]
  2     *        *        *     Request timed out.
  3     6 ms     8 ms    17 ms  118.229.2.185
  4    14 ms     6 ms    11 ms  118.229.2.41
  5     3 ms     4 ms    15 ms  118.229.2.1
  6    10 ms    14 ms     4 ms  th002082.ip.tsinghua.edu.cn [59.66.2.82]
  7     4 ms     3 ms    14 ms  th002002.ip.tsinghua.edu.cn [59.66.2.2]
  8     6 ms     3 ms    10 ms  pku0.cernet.net [202.112.38.73]
  9    45 ms     6 ms     4 ms  202.112.53.169
 10    70 ms     3 ms    20 ms  202.112.61.158
 11     *        4 ms    10 ms  202.112.61.214
 12     *        *        *     Request timed out.

Viimeistä IP:tä googlaamalla paljastuu, että kyseessä on tosiaan palomuurin joku gateway, joka droppaa ei-sallittuihin IP-osoitteisiin menevät paketit. Taikasana on tosiaan IP-osoite ja viime kevään Jotin tenttikysymyksenäkin ollut kuvaus ip-osoitteen ja dns-nimen välillä. Se kun ei ole injektio eikä surjektio.

C:\>nslookup 216.39.62.190
Server:  Turandot.connectify
Address:  192.168.2.1

Name:    p4p2.geo.re4.yahoo.com
Address:  216.39.62.190

Hallis siis ilmeisestikin hostaa sivujaan Yahoon tarjoamalla palvelimella. Todennäköisimmin samalla palvelimella (tai samassa palvelussa) on jotain Free Tibet tai Falun Gong -krääsää, jonka johdosta koko roska on blokissa.

Tarinan opetukset?

1. Kiinaa ei oikeasti kiinnosta ensi eduskuntavaalien ääniharava. Halla-aho eduskunnassa tuskin paskoo ulkomaankauppasuhteita, joten turha huolestua.


2. Kiina filtteröi Suomea monipuolisemmin, paitsi domainnimen, myös ip-osoitteen perusteella.

Tarkkasilmäisimmät ehkä panivat merkille että mulla on kone nimeltä Turandot. Olen sattumoisin tämän artsun julkaisun aikaan katsomassa ao. rainaa paikallisessa oopperatalossa. Kiinalaisten esittämä Pekingiin sijoittuva ooppera, joka kertoo kiinalaisesta prinsessasta. Lauletaan italiaksi. Mikä voisi mennä vikaan?

Xi'an

Noora ehti tällä kertaa ensimmäisenä bloggaamaan Xi'anin keikasta. Meillä on aina hirveä kilpajuoksu ehtiä ekana bloggaamaan. Hence yli 2 viikon lägi.

Suunnittelimme varsin kunnianhimoisen plänin kustannusten ja ajankäytön minimoimiseksi. Lähdimme torstai-iltana Pekingistä yöjunalla ja palasimme lauantai-iltana lähtevällä yöjunalla. Ergo siirtymisten yhteydessä tuli nukuttua parit yöunet ja Xi'anissa yövyttiin vain yksi yö. Sunnuntaina sai sit tehtyä läksykinoksen joka oli viikonlopuks läiskästy ("eihän teillä muuta ookaan kuin aikaa tehdä läksyjä"). Muuten ois toiminu, mutta syystä x junan oli pakko saapua ihan epäinhimillisen aikasin Xi'aniin eli ennen kuutta. Not fun.

Noh, ekana kattomaan terrakottasotilaita. Sinne pääsee halvalla (n. 15 yuania) pikkubussilla, jotka lähtee rautatieasemalta. Matkalla varsinaisille pikkubusseille on noin triljoona helppoheikkiä ja tyrkyttäjää jotka haluaa viedä sut jos jonkinlaisella menopelillä kattomaan solttuja. Pari oli jopa laittanu oikean bussilinjan numeron bussin ikkunaan huijatakseen pelisilmättömiä ja kielitaidottomia turisteja. Oikeita busseja oli monta rivissä odottamassa. Lisäks ne ei tuputtanu itseään liikaa.

Soltut oli ihan näkemisen arvoinen, jos toki turistiopaspalveluja myytiin ihan törkeesti. Opiskelija-alennus tietenkin jos sattuu sellainen olemaan. Kivasti mentiin lipputarkastuspisteestä saksalaisen eläkeläisryhmän kans samaan aikaan. Nooralta kysyttiin opiskelijaläystäke (aika yleistä jopa lipun oston jälkeen), joten kaivoin omani esille. Takana olleet tädit supis saksaks jotain siitä et pitääks näyttää passi lipun kanssa ja oli ihan sekasin, joten nopeesti huikkasin niille saksaks että "Das ist meine Studentenausweis" ja kävelin portista läpi. Jäi vähän hölmistyneenä kattomaan et miten randomturisti Xi'anissa heittää yhtäkkiä murtaen saksaa läppää. Tän takia melkein kannatti opiskella ne kaikki vuodet saksaa.



Isompi on parempi Kiinassa ja terrakotta-armeijan parhaimmisto eli kenraalit (ei mitään puhetta kaaderialipäällystöstä!) oli sit pikkuisen imarreltu mua isommiks tyypeiks.

Solttujen jälkeen sit museon ulko-ovelta alkavaa krääsäkatua pitkin takas bussille. Matkan varrella myynnissä mm. koirantaljoja jotka oli nyljetty tosi tarkkaan. Lisäksi hieman yllättäen savisia terrakottasolttuja.

Pienen hostellipaussin jälkeen kävimme putkikameloimassa kaupungin muurin. Kesti abt 2 tuntia tiheiden kuvauspaussien takia. Voin suositella lämpimästi. Xi'anin vanha muuri kattoi kuulemma 7 kertaa nykyisen "pikkumuurin" kattaman alueen. Muutenkin kiinalaisilla on ollut tapana pykätä noita muureja. Pekingin vanha kaupunginmuuri purettiin, koska Mao halusi rakentaa kehä II:n. Briljantti ja kaupungin elinkelpoisuudelle olennainen ratkaisu, mutta nähtävyys män.






Illalla sit muslimikaupunginosaan shoppaamaan ja syömään paikallista erikoisuutta, lammaskeittoa jossa on leipäpaloja. Noora ei tykännyt yhtään. Kerroin, että isoäiti opetti laittamaan vaaleaa leipää hernekeitton sekaan ja söin onnellisesti omaa annostani. Nooran ilme oli hyvin Spockmainen.

Jälkimmäisenä päivänä kävimme aamusella kalligrafiakadulla shoppaamassa aamiaista ja jatkoimme eteenpäin villihanhipagodalle, joka on kuuluisa nähtävyys. Pagoda oli. Saastetilanteen takia laelle ei viittinyt kiivetä kun sieltä ei ois nähny mitään. Puutarha oli kivempi ja siellä oli hauska kiertää. Sit lounas, hostellilta kamat, palloilua ja paluujuna.

Sanoinko jotain ilmansaasteista ja näkyvyydestä?



Kiinalaisen insinöörin suunnittelema vesiputous.



Xi'an kaupunkina oli paitsi saasteinen, myös hyvin kiinalainen. Noora kuvaili Xi'ania vähemmän moderniksi kuin Peking tai Shanghai. Itse en kokenut moderniudessa ongelmaa. Noh, myönnän että Xi'anissa oli vain yksi metrolinja, mutta siinä vaiheessa kun länsimetro valmistuu niin linjoja on 5. Sensijaan kaupunki oli selkeästi aidomman kiinalainen.

Hostelli oli tosiaan tosi jees ja Xi'an soveltuu parin päivän halpaan hengaamiseen varsin hyvin. Lähellä olisi ollut yksi pyhä vuori pyhine näköaloineen, muuten alueella ei ihan hirmusti oo nähtävää. Rata Tiibetiin taitaa kulkea Xi'anin läpi, joten matkustussuositukseni olis pitää viikonlopun stopover Xi'anissa matkalla Kiinan uusimpaan hankintaan provinssimarkkinoilla.

Paketin tarina

Sain tänään postia.


Näyttääkö vähän kärsineeltä? Näyttääkö siltä että pakettia olisi potkittu viikko tai pari kiinalaisen tien poskessa? Ehkä siksi että sitä on!

Kaikki alkoi kuukausi sitten, lokakuun 21. kun tilasin itselleni netistä housuja. Vanhat reisitaskuhousut veteli viimeisiään ja tää maa on kokorasistinen meikäläisen kokoisia vastaan. Pituudessa ja leveydessä löytyis, mutta ei tietenkään löydy sekä että. Tilasin puolalaiselta luottokauppiaalta joka lähettää kohtuuedukkaasti minne tahansa päin maailmaa ja tyhmästi hinnoittelee itsensä dollareissa. Noh, Puolan Lukasz sai paketin lähtemään 5 päivässä eli 26.10., koska yksi tavara ei ollut varastossa. Jäin odottelemaan. Lähetys lähti puolalaisena lentopostina, jolta kesti 2 viikkoa saapua Irlantiin kun viimeksi ostin.

Odotin viikon, odotin toisen, odotin kolmannen ja neljännenkin. Kun kuukausi tuli täyteen eikä pakettia näkynyt, kyselin kaupalta oisko paketissa mahdollisesti joku träkkäysnumero. Eilen tulleen vastauksen perusteella oli.

Träkkäysnumeron perusteella katoin netistä Poczta Polskan sivuilta että paketti on saapunut Pekingiin jo 31.10. ja että sitä on yritetty toimittaa 3.11. ja 4.11. ja sen jälkeen ei oo tietoa. Epävarmana menin kysymään alakerrasta respatädeiltä apuja. Pienen väännön jälkeen tajusin katsoa paikallisen kaukopostin EMS:n sivuilta, ja siellähän on nälkävuoden mittainen infolista mun paketille. Pakettia on yritetty joka päivä toimittaa 3 viikon ajan tuloksetta. Alakerran fuwuyuanit lupas selvitellä asiaa ja ilmoittaa aamulla.

Tänä aamua mua odotti lappu, jossa kehotettiin menemään kampuksen ulkopuolella sijaitsevaan postitoimistoon Shangdi-nimiseen paikkaan. Koulun jälkeen sit sotkin Shangdin postitoimistoon (google maps löysi) 5km kuulemaan, että eijeieiei ei ole lainkaan heillä pakettia ja oon väärässä paikassa. Noh, vaivaisen 2 kilometrin päässä on Shangdin EMS-postitoimisto, eli eri juttu kuin posti (tietenkin!). Sinne siis kuulemaan että kyllä, se on se paikka johon mut oli ohjattu, mutta että paketti ei ollutkaan siellä vaan kampuksen EMS:llä. Siitä sit kampuksen EMS-toimistoon, josta myytiin kohteliasta eioota ja meesvittuunsiitä. Sit soitin kampuksen EMS-toimiston numeroon ja yritän selittää asiani kiinaks. Ei onnistu.

3 tunnin putkikameliseikkailun jälkeen palasin takaisin kämpille ja pyysin alakerran fuwuyuan-tytöltä apua. Sit selvis et mun pitää olla kampusalueen toisella reunalla klo 17.30 ja mun paketti on mystisesti siellä.


Perillä mua odotti pakettimarket. Olin pyöräillyt sen ohi aikaisemmin ja lollotellut, mutta kuriiriposti tosiaan tulee kiinalaisopiskelijoille kadun varteen, josta se pitää noutaa. Ei ollut edes ainoa, vaan kaikilla kuriiripalveluilla oli samassa pisteessä kuljetusväline tiellä ja paketit tien poskessa.



Ilmeisesti mun paketti on tosiaan ainakin 2 viikon ajan käynyt joka päivä tien poskessa odottamassa, josko tajuaisin tulla hakemaan sen. Joku ilmoituskin oli lähtenyt, mutta koska asun osoitteessa Zijing 20 ja paperista oli leikkaantunut 0 pois niin rakennuksen nro 2 tyypit eivät olleet vaivautuneet yrittään selvittää et pitäiskö saapumisilmoitus saada jollekulle.

Tarinan opetus? Kansainvälisessä postissa aina seurantanumero ja aktiivinen kyttäys.

Tykkään myös siitä et mittanauhan kanssa sovittamatta ostetut vaatteet on liian isoja, koska tilauksen ja saapumisen välillä vyötärönympärys on ehtinyt kutistua. Jos tää ois toiseen suuntaan niin itkettäis. Tähän suuntaan ei itseasiassa haittaa.

edit: Meidän kampuksella tosiaan on 2 postia, kaikkien suurimpien kuriirifirmojen toimipisteet ja muutenkin ihan kaikki palvelut. Aalto vois pistää paremmaks.

Chinglish VII

Junalla hard sleeperissä

Edellisessä postauksessa soft ja hard seat -matkoista lupasin kokeilla myös makuuvaunuluokkia. Xi'anin keikalla tuli testattua hard sleeper.

Liput hankimme hieman tylsästi Pekingin päärautatieasemalta, jossa on englantia puhuva ulkkareille suunnattu erillinen tiski. Kiinassa junaliput tulevat vasta <10 päivää ennen matkaa myyntiin ja jos haluaa jotain tiettyä lipputyyppiä, pitää olla aikaisin liikenteessä. Tiski on aseman sivulla (edestäpäin oikealla puolella) sijaitsevassa lipunmyyntihallissa ja isolla kyltillä merkitty. Halusimme sniiduilla ja nimenomaan hard sleeper -paikat. Setä tiskillä varoitteli, että on vain yläpunkkia ja mun jalat ei mahdu. Totesin, että ei voi olla sissitelttaa ahtaampi ja intin että haluan kuitenkin juuri sellaisen lipun. Paluumatkalle saatiin alapunkat, jotka on halutuimpia ja siksi pari höpöä kalliimpia. 2 henkeä eestaas n. 1200km yhteensä 1050 yuania eli 110e.

Juna-asemalle kannattaa Kiinassa aina tulla hyvissä ajoin. Tilaa matkatavaroille on miten sattuu ja muutenkin kiinalaiset ovat kuin kaasu ja laajenevat täyttämään kaiken vapaan tilan.



Menomatkan yläpedit oli siedettäviä. Samassa lokerikossa olleet alapetiläiset vanhukset oli tosi nihkeitä eikä antanu yhtään hengata niiden punkilla. Tavallaan ymmärrän. Eväitä oli hyvin ja keskustellumahtollisuuksiakin oli. Ihan jees.



Jalat tuli tosiaan ulos nilkasta eteenpäin. Oli villasukat ja jalat oli niin korkealla että kiinalaiset ei ois yltäny tönimään ees hyppäämällä. Vaatteiden vaihto oli vähän ahdasta, koska katto oli matalalla. Ohessa kokoontaitettu puolituinen demonstroi korkeutta.



Konduktöörit kontrolloi junasta poistumista jännästi. Kun tuut junaan, sulta otetaan lippu talteen ja siitä annetaan kuitiks läpyskä. Ennen sun pysäkkiä täti tai setä tulee ottaan läpyskän pois ja antaa lipun tilalle.

Vaikka se kuvista tuleekin selväksi niin sanotaan nyt tekstissäkin: hard sleeperissä sängyt ovat avoimessa tilassa. Liikkuvat kiinalaiset voi aiheuttaa melua (ninjat tulee Japanista, ei Kiinasta). Liinavaatteet on ja kiehuvaa vettä saa halutessaan.

Gotta eat it all!

Matkailuvinkki

Jos Kiinassa tarvitsee länkkärimajoituksen ulkopuolella käydä vessassa eikä kyykkiminen maita voi olla aika tukalat oltavat. Kokenut travelleri kuitenkin etsii lähimmästä isommasta palvelurakennuksesta (supermarketti, marketti, whatnot) invavessan. Edes Kiinassa kaikkien invalidien liikuntakyky ei riitä kyykkypaskalle, joten hyvin todennäköisesti invavessassa on istuin. Lisäksi sitä ei ihan hirveästi tavalliset tallaajat käytä, joten istuinrenkaalta tuskin löytyy kengänjälkiä (ihan yleistä muuten).

Does my bum look big on me?

Yksi juttu, josta kiinalaiset ja länkkärit ajattelevat eri tavalla on paino. Tiedostan olevani ylipainoinen, mutta silti vähän yllättää kun uusi tuttavuus uimahallissa sanoo toisena lauseenaan mulle että onpas herralla jenkkakahvat ja pitäisköhän tehdä vatsalihaksia.

Koulussa kouyu-tunnilla opettaja esittelee termin laihduttaa, ja käyttää sitä esimerkkilauseessa "Jyry, pitäisköhän sun laihduttaa?".

Noh, ranskassa inkkarikämppis toteaa et onhan se mun läski tosi komeeta ja vastaavalla sais kotikylän pojat kateelliseks, mutta että terveysvaikutukset vähän huolettaa.

Vastaavasti jos kuulee juttuja isosta nenästä (mä en omalla pikku nypykälläni kuule) niin se on ilmeisesti kateutta. Näillä on joku ihan eeppinen nenäfiksaatio.

Maailman sinisin taivas

Juuri tätä kirjoittaessani Pekingin AQI on mun näkemistä tasoista korkeimmalla, luvussa 484. Epäilen, että skaala loppuu arvoon 500.

Säätiedotuksen mukaan täällä on "sumua". Kai se on kosher tapa ilmaista että ilmassa on ihan maan perkeleesti pikkupartikkelia. Esimerkiksi ruokalassa toiselta seinustalta vastakkaiselle katsoessa alkaa jo havaitsemaan pientä utuisuutta. Voinpahan sit kertoa lapsenlapsille joskus että Pekingissä a) oli niin isot opiskelijaruokalat ettei kai seiniä meinaa nähdä kerralla tai b) ilmanlaatu on niin hirveetä että sisälläkin on huono näkyvyys.

Kävin lenkillä. Oli yllättävän helppoa, vaikka aika paljon limaa joutuikin köhimään ulos henkitorvesta.

Jollen ole jo maininnut, niin Suomesta eniten ikävä on (ihmisten jälkeen) kirkasta taivasta ja vettä, josta näkee läpi.

Kuvassa näkkäri Xi'anin Villihanhipagodan puistosta. En tiedä paljonko AQI oli tuossa mutta nakkituntuma arviois jonnekin 300 pintaan (vrt. Pekingin 484 juuri nyt).

Missä ollaan mikä maa? Joku veikkaa länsihampaita

Lapsikin tietää, että nimi on merkityksellinen juttu. Kiinaksi maiden nimet eivät tietenkään voi olla länkkärimerkein vaan ne pitää kirjoittaa jotenkin hanzeilla, jolloin nimille tulee myös merkitys. Sapir-Whorfin hypoteesin mukaan tämä vaikuttaa siihen, miten noin giljoona ihmistä näkevät maailman.

Yleisin esimerkki on Kiina itse, eli kiinaksi Zhongguo, 中国. Zhong tarkoittaa keskellä tai keskustaa. Guo taas valtiota. Nooran blogi onkin nimileikki tästä tulkinnasta. Sinänsä esimerkiksi kepumaa voisi olla ihan yhtä hyvä tulkinta, mutta ajatuskin Kiinan kokoisesta Kekkoslovakiasta puistattaa.

Suomi on Fen Lan， 芬兰 eli tuoksu ja orkidea. Ottaen huomioon miten pahalta suomalaiset haisevat, on nimi varmaankin sarkastinen. Lan on maiden nimissä varsin yleinen ja tarkoittaa orkideaa.

Ruotsi on Rui Dian 瑞典, eli onnekas (enteikäs) lainaus tai viittaus. Hannuhanhi-stigma kantaa pitkälle. Ruotsin kanssa saman ensimmäisen merkin jakaa Sveitsi, Rui Shi 瑞士, missä shi on pappi, oppinut, upseeri tai asiantuntija.

Englanninkieliset maat ovat keskimäärin vetäneet pitkän korren. Yhdysvallat on Mei Guo 美国, eli kaunis maa. foneettisesti sanasta Englanti taas Ying Ge Lan tai Ying Guo 英国, eli rohkeiden maa. Kiinalaiset eivät välttämättä intuitiivisesti miellä että home of the brave on nimenomaan USA. Brittien rohkeutta voisi selittää skoteilla, mutta skotlanti on Su Ge Lan 苏格兰, jossa su on sama su kuin sukunimeni su. Se voi olla tarkoittamatta mitään tai tarkoittaa kiinalaista punaista kukkaa (näyttäiskö yhtään ohdakkeelta?). Ge taas tarkoittaa mieltä, mielialaa. Skotlanti on siis kukkamielisten ihmisten maa. Ehkäpä joku englantilainen on päässyt kusemaan muroihin tjsp.

Irlanti on Ai Er Lan 爱尔兰, "rakastan sinua orkidea". Er on ilmeisesti vanhahtavaa kieltä, Shakespearen thou tai suomalaisittain sa. Lyhimmän korren on kuitenkin vetänyt Jia Na Da， 加拿大 eli Kanada. Nimessä käytetty kirjoitusmerkkiä Jia-sanalle tarkoittaa enemmän tai lisää. Na Da on korkea tai ylhäinen tai itsetärkeä (s.o. paskantärkeä).

Saksa on De Guo 德国, moraalin ja säntillisyyden maa. Ranska on Fa Guo 法国, lakien ja säädösten maa. Voin niin nähdä sieluni silmin ranskalaiset yrittämässä selittää laeista ja sopimuksista kiinalaisille. Espanja on Si Ban Ya 死板呀, länsi+ryhmä+hammas, wtf?

Laatu kulutusyhteiskunnassa II

Valitin aikaisemmin laadun käsitteestä. Eräs laatuun liittyvä asia on häirinnyt siitä asti kun olen Kiinaan tullut: vessapaperi. En ole vielä onnistunut törmäämään vessapaperirullaan, jossa ei jossain vaiheessa rullaa eri paperikerrosten repäisykohdat menisi epäsynkkaan. Pikkujuttu, mutta tulee tosi usein vastaan. Näin on käynyt sekä itseostetun, että kämppiksen ostaman vessapaperin kanssa, joten on oletettavaa että vian ei pitäis olla vain käyttämässäni merkissä. Voi toki olla et sattumalta kämppis ostaa samaa brändiä.

Chinglish VI

En ole ihan varma onko tässä Veijo Kiinalaiselta jäänyt ymmärtämättä tarkoitus erikoisjoukkojen moton "Mess with the best, die like the rest" merkitys. Tai sit kyseessä voi olla ihan aito typo.

Voi myös olla, että merkki kuvastaa Midnight Oilin US Forces-biisin kaltaisia vahvan antiamerikkalaisia tuntoja. ITseltäni kuitenkin meni hetki tämän näkemisessä, ja englannin taitoni on kuitenkin pari magnitudia paikallista parempi.

Epic hanzi

Epic hanzi is epic. Xi'anissa vastaantullut merkki lausutaan ilmeisesti biang. Toonista ei ole tähän hätään hajua. Biang Biang Mian on kuuluisa Xi'anilainen nuudeliruoka.

Biangin merkki on siitä hauska, että Wikitravel-artikkeli mainitsee että sitä ei voi syöttää tietokoneeseen. Kiinalaiset ovat tunnetusti nihkeitä ottamaan uusia merkkejä kieleensä. Sanat tehdään yhdistämällä olemassaolevia merkkejä: sähkövarjo on elokuva, sähköaivo tietokone jne. Ei auta se, että Unicode-koodiavaruduessa on tilaa vaikka hevoset ja lampaat söis, jollei löydy virallista tahoa lisäämään sinne näitä merkkilöitä. Tässä asiassa sanakirjoitus on selkeästi tavu- tai merkkikirjoitusta huonompi.

Jos ajatellaan kieltä koodina, voidaan miettiä, että merkki- ja tavukirjoituksessa on joukko alkeissymboleita ja sääntöjä, joilla niitä voidaan yhdistää. Tämän lähestymisen huono puoli on se, että kaikki säännöillä tuotetut sanat eivät ole kielen valideja sanoja. On helpohkoa keksiä sanayhdistelmiä, jotka voisivat olla Suomen kielen sanoja ja kuulostavat valideilta, vaikka eivät tarkoitakaan mitään. Vaikkapa puupu ja kekkä. En ainakaan tiedosta että merkitsisivät mitään. Sanakirjoituksessa taas jokainen sana (merkki tai yhdistelmä) valitaan käsin joukkoon, joka on kielen validit sanat. Tällä on mielenkiintoisia implikaatioita kieliteknologian kannalta. Niistä ehkä joskus myöhemmin.

Sanakirjoitus ei todennäköisesti kehity, koska prosessi sanan virallistamiseksi on vaikea. Merkki- ja tavukirjoituksesssa prosessi tapahtuu itse käyttöönoton jälkeen. Suomessa kielitoimisto säännöllisesti kertoo, että jonkin sanan käyttö on yleistynyt siinä määrin, että sen voidaan katsoa olevan validia kieltä. Kiinassa biang on tuskin ihan äkkiä tulossa viralliseen sanastoon.

Tarkkasilmäisimmät ehkä huomasivat ylläolevassa klassisen kirjoitusasun hevos-radikaalin. Alla on ns. "simplified" -muoto samasta merkistä.

13. soturi Kiinassa

Aikaisemmassa postauksessani kielen oppimisesta sivusin elokuvaa 13. soturi. Hassunhauskasti usein kiinalaisten kanssa käy samoin.

1. Kiinalainen näkee länkkärin ja toteaa että pakko kai on puhua huonoa englantia.


2. Länkkäri vastaakin kiinaksi.


3. Kiinalainen ymmärtää länkkärin puhetta ja vastaa englanniksi.


4. Kiinalaisella on hyvä mieli kun ymmärsi länkkärin englantia, mutta jokin outous jää kalvamaan...

Minä vahingossa kouyuläksyt, onko tämä vaarallista?

Kuten Noora, mäkin koen aina välillä onnistumisen hetkiä. Tänään kävin iltavuorolla uimassa ja ajattelin sen jälkeen lukea ensi viikon midtermeihin. Noh, pääsinkin harjoittelemaan puhumista olan takaa, koska kaksi eri tyyppiä lähestyi uimahallissa ja halus puhua ummet ja lammet kiinaa mun kanssa.

Arvostan sitä, että ensin kiinalainen korjaa mun tooneja, johon vastaan että toonit on vaikeita kun niitä ei ole suomessa eikä englannissa. Tähän kiinalainen kertomaan että eipä ne oo niin justiinsa putonghuassakaan.

Tilaisuus tekee kerjäläisen

Olen jo kahdesti törmännyt ilmiöön, jossa siistihkösti pukeutunut, omia asioitaan hoitava kiinalaismies vaan spottaa mut kaukaa ja toteaa, että ulkkarilta voi nyhtää lounasrahat. Tämän todettuaan tulee kerjäämään multa ja valittamaan nälkää. Viimeksi Xi'anissa kaveri pyysi seuralaistaan jäämään kauemmaksi ja tuli tyhjät kädet ojossa. Ei huolinut eitä vastaukseksi koska selkeästi olin rikas länkkäri. Ärsytti.

Mietin että kantaisin jotain eväspatukoita messissä ja antaisin vittumaisille tapauksille sellaisia "nälkään".

Kerjääminen on Aasiassa yleistä. Itse en anna kerjäläisille, nämä kun ovat kiinalaisittain ammattikunta siinä missä muutkin. Jos sosiaalista stigmaa kestää, kerjäämällä pääsee paremmalle päiväpalkalle kuin esimerkiksi siivoojana. Katuesiintyjille tai vastaaville tulee välillä annettua rahaa jos ovat jostain kotoisin ja arvion että ovat veteeen piirretyn viivan artistipuolella eivätkä naamioitua kerjäämistä.

Läheisessä Wudaokoussa on maailman huonoin kerjäläinen aina vakkaripaikalla. Parikymppinen mieshenkilö feikkaa tosi huonosti puuttuvaa kättä turvallisuuspalveluiden uniformussa. Lapsikin näkee, että käsi on paidan sisällä. Samainen maailman huonoin kerjäläinen käy välillä hakemassa mäkistä Big Mac aterian työpaikkaruuakseen ja laskee välillä usean sadan yuanin rahatukkoa selkeästi näkyvillä. Ehkä kiinalaiset on jotennin herkkäuskoisempia tässä suhteessa tai jotain. Periaatteessa buddhismi taitaa tehdä almujen antamisesta hyveen, mutta tuskinpa se kommunistivaltiossa niin paljoa vaikuttaa.

Apropoo, romanikerjäläiset Suomessa ovat jotain muuta kuin täkäläiset. Täällä kerjääminen on halveksittu ammatti siinä, missä paskakuski ja teurastajakin. Chydeniuksen Kaj ja Kristiina Halkola tulkitsevat Suomen tilannetta kappaleessa Alhaalta ylöspäin pyydetään. Itse koen ainakin romanikerjäläiset laulun uhkakuvaksi agressiivisista ja väkivaltaisista kerjäläisistä.

Koulukavereita

Otin yks päivä kameran kouluun.


Kuvassa eturivissä Noora, toinen He:n sikoksista, inkkari Sumit, toinen He:n siskoksista (en koskaan muista etunimiä ja sekoitan välillä) ja siskosten veli Jorge. Takana muhkean kaulahuivin kanssa kämppikseni Eduardo, joka opiskelee myös kiinaa. Taustalla näkyy myös Nicky, josta tiedän tasan sen että se on Eduardon kaveri ja pitää oopperasta.


Jorge ja Sumit poseeraavat comprehensive-opettajan, Zhang laoshin kanssa. Zhang laoshi on ihan söpö, muttei ihan aina onnistu pitämään oppilaita kurissa. Vika voisi olla koossa, mutta samankokoinen kuuntelunopettaja onnistuu kyllä. Kuvassa myös Sergein silmäterä-iPhone.

Kommentoin inkkarille että se näyttää neekerisutenööriltä tolleen huppu ylhäällä. Otti kohteliaisuutena. Ei mennyt ihan palautteen anto putkeen...

Toveri, mitä odotat?

Ylellä oli hiljan suuri homokeskustelu. Agit Prop laulaa Kristiina Halkolan heleällä äänellä Toveri, mitä odotat? Mikä yhdistää nämä kaksi asiaa?

Aivan oikein, Kiina!

Kiinankielen toveria tarkoittava sana 同志 (tong2zhi4) on uuden vuosituhannen yllerryksissä siirtynyt tarkoittamaan homoa. Sana kääntyy aika tarkkaan gayksi, sillä paikalliset homot itse kutsuvat itseään homoksi mielummin kuin käyttävät virallista termiä homoseksuaali.

Kuulemma täkäläisen TV:n poliittiset keskusteluohjelmat ovat hauskempaa katsottavaa. Tikkiläiselle Agit Propin ja Kom-teatterin parhaat näyttäytyvät uudessa valossa.

Jos raataja rahvas hallitsisi tovereina rinta rinnan, olisi varmasti Suomessakin homoilla paremmat oikeudet. Mutta olisivatko homot silloin tasa-arvoisempia kuin heterot?

Ei, en nyt tässä allegorisesti vertaa homoja sikoihin, vaan lähinnä huomautan, että sukupuolinen suuntautuminen (tai sukupuoli, for that matter) ei tee ihmisestä parempaa kumpaankaan suuntaan. Siksi olen toveri-, toiseus- ja naiskiintiöitä vastaan. Sopivin henkilö kuhunkin työhön ja tasapuolisten mahdollisuuksien tarjoaminen lähtee lasten asennekasvatuksesta.

Osaan, osaanko?

Noora riemuitsi juuri henkilökohtaisesta voitosta. Itselleni näitä sattuu myös varsin usein, joskaan ei ihan yhtä monimutkaisten dialogien suhteen vielä. Kirittävää riittää.

Sanotaan, että ihminen käyttää jokapäiväisessä elämässään noin kymmentä prosenttia sanavarastostaan. Tämä ei päde ihan kielen opiskelun alussa, mutta varsin hyvin. Opiskellessa on varsin epämotivoivaa, että niitä juuri opittuja juttuja ei tulekaan sit käytettyä sujuvasti. Vasta kokemus näyttää, että ne viikko-pari sitten opetellut jutut alkavat tulla selkärangasta kunhan ei masennu.

Epäintuitiivisena seurauksena asiat lähtevät sujumaan vasta kun ne on ohitettu ja siirrytty opettelemaan seuraavaa, vaikeampaa asiaa. Esimerkiksi kieliä juurikaan opiskelemattomalle jenkille tämä on tainnut hiljan tulla yllätyksenä. Vaikuttaa motivoituneemmalta ja tyytyväisemmältä kuin aiemmin.

Elokuvassa 13. soturi on ehkä huonoin, mutta omalla tavallaan aika kämp kuvaus kielen oppimisesta (Youtube). Arabisoturi oppii puhumaan ruotsinorjaa kuuntelemalla, ja elokuvassa viikinkien puheeseen alkaa lipsua englantia väliin ja lopulta kaikki puhuvat englantia. Ei se ihan näin mene tosielämässä.

Osaamisessa on selkeitä tasoja. Miten kielten osaamista mitataan? Perinteisesti skaala on ollut aika hajanainen, se ministeriö siinä maassa käyttää yhtä skaalaa, tämä toista jne. Suomessa on kehitetty valtionhallinnon yleinen kielitutkinto YKI. YKIä tarvitaan kielitaidon osoittamiseen kansalaisuutta halutessa tai valtionhallinnon virkoihin haettaessa. Käytännössä siis vain, jos haluaa valtion leipiin sopivan lavealla leivän määritelmällä. Jos sanon, että mulla on YKI 6 tason tutkinto englannista (on, hankin viime keväänä), se ei sano oikeastaan kenellekään mitään.

Onneksi Eurooppa-ilmiö on tuottanut CEFR-referenssitasot. CEFR-tasot on määritelty järkevästi siten, että niiden kuvauksesta kielipedagogiikkaa nauttimatonkin osaa arvioida mihin tasoon kuuluu. YKI 6 vastaa CEFR-tasoa C2, joka on tasoista korkein. Jos sanon CEFR C2 kenelle tahansa läntisessä maailmassa, tämä pystyy äärellisellä vaivalla tarkistamaan, millä tasolla väitän kielitaitoni olevan.

CEFR-tasot on tehty varsin taidokkaasti, A1 ja A2 ovat alkeistasoja, joiden jälkeen tulee selkeä hyppäys B1-tasoon. B2 on vain vahvennettu B1 ja C1-tasoon onkin sitten taas aimo hyppäys. A2-B2 -kuilu syntyy siitä, että määritelmässä "tulee toimeen yleisimmissä vuorovaikutustilanteissa" muuttuu muotoon "tulee toimeen lähes kaikissa vuorovaikutustilanteissa". Loikka on varsin selkeä. Välillä B2-C1 taas pitää oppia yhtäkkiä kommunikoimaan sujuvasti ja tilanteeseen sopivaa kieltä käyttäen. Kokemuksen perusteella tässä välissä on varsin järkky harppaus.

Kiinalla on toki vastaavat tasot, ns. HSK-tasot mandariinikiinaa vieraana kielenä opiskeleville. HSK:ta on juuri rempattu, jotta se menisi mahdollisimman yksi yhteen CEFR:n kanssa. Uudet tasovastaavuudet löytyvät esimerkiksi täältä. Vastaavuuksia kannattaa pohtia hieman kriittisesti alkupäässä. Tasovastaavuudet voivat olla esimerkiksi kielipoliittinen vääntökapula aina silloin tällöin.

Arvioisin olevani nyt HSK:n tasolla 1. Tiedän ainakin 150 merkkiä hanzi-pinyin ja uskoisin tietäväni valtaosan näistä myös toisin päin (en ole tarkistanut). Syyslukukauden jälkeen tavoitteena kai on, että valtaosa opiskelijoista olisi tasolla 2 ja muutamat tasolla 3. Esimerkiksi Noora todennäköisesti ahkerana ja aiemmin kieltä nauttineena varmaan pääsee kolmostasolle. Itsestäni en tiedä jaksanko pingottaa. Alma materin Kiinan opetus on jonkunnäköisessä myllerryksessä, enkä oikein ota selvää mitä keväällä on tarjolla. Parhaimmillaan yliammun siten, että keväällä on tarjolla vain jo opitun kertaamista, mikä olisi ihan snadisti masentavaa.

Self improvement is masturbation - Tyler Durden

Oma haaveeni olisi päästä vähintään A2-tasolle maailman isoissa ja jännissä kielissä. Englanti on jo hoidettuna, kuten myös espanja (vaikka ruosteessa onkin). Kiinaa hommaan nyt hyppysiin ja Suomessa voisi jatkaa Venäjää vähän pidemmälle. Arabia on iso, enkä tiedä jaksanko vääntäytyä Itäiseen Satamakaupunkiin sen peruskurssille. Sen jälken voisikin oikeastaan kiertää maailman pysytellen maissa, joiden kieliä puhuu edes miten kuten. Kallis reissu, mutta sen hinta tulee olemaan vain murto-osa kielten opiskeluun uhratun ajan kustannuksista.

Apropoo, kaikilla katu-uskottavilla kielillä on jonkun tunnetun tyypin mukaan nimetyt instituutit. Suomella on "Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit". Hei kamoon oikeesti nyt, vähän munaa ja vaikka nimeksi vaikka Waltari- tai Sibelius-instituutti (ei missään nimessä Aalto!).