Olin tosi ahkera poika ja kirjoitin vaihtoraportin lennolla. Aikaa oli, koska olin tietenkin saitana ostanut PEK-AMS-HKI-liput enkä PEK-HKI-lippuja (hintaero oli yli kaksinkertainen). Oli hieman epämotivoivaa lentää Tallinnan yllä kun kotimatkaa oli vielä 9 tuntia jäljellä.
Kotiin palattuani yritin hoitaa pakolliset jutut pois alta mahdollisimman pian, mutta maailmapa olikin sitten mua vastaan. Poissaoloni aikana opiskelijapalvelut oli organisoitu uudelleen 1.1.2011 alkaen ja kukaan ei tietenkään tiennyt miten mikään toimii. Vein raportin ja todistuksesta uuteen opiskelijapalvelupisteeseen T-talolle, mutta sepä ei ollutkaan oikea paikka. Sain tietenkin tietää tämän vasta pitkän ajan jälkeen kun mitään ei tapahtunut. Noppia ei tullut tilille, eikä stipendin loppuosaa toiselle tilille.
Aloin selvittää asiaa, ja näppärästi asioista vastaava henkilö oli kadonnut ainakin kuukaudeksi saikulle ja sijaiseksi nimetty kieltäytyi yhteistyöstä koska "eihän sulla voi mikään kiire olla". Onneksi sain lopulta oman tutkinto-ohjelman kanslian hyväksymään mulle opintopisteet, koska heidän se olisi pitänyt muutenkin tehdä.
Opintojen hyväksymisprosessia ei oltu tietenkään dokumentoitu ja Kiinan kohdalla luki yleinen "30h opetusta on 1,5op" -nyrkkisääntö. Omassa todistuksessani luki montako tuntia olin ollut läsnä tunneilla ja tietenkin kun tuollainen luku oli, niin sitä piti oletusarvoisesti käyttää. Täysin järjetöntä, koska 26,6h epätehokasta oppimista on 1 op. Vertailun vuoksi kielikeskuksella 12 lähiopetustuntia on 1 op ja tikkilafkan kursseilla 24 tuntia luentoja + kotitehtävät ovat 5 op:n kursseja. Olisin saanut syksyn täysipäiväisestä opiskelupanoksesta 14 opintopistettä tuolla laskentamallilla.
Järkeen vetoamalla ja keskustelemalla ja välillä vähän maanittelamalla sain läpi toisen lähestymistavan: käymäni kielikurssi oli tarkoitettu täysipäiväisesti opiskeltavaksi lukukauden ajan, joten siitä tulee saada lukukauden nopat eli 30 op. Kiinassa käytetään varsin standardia arvosteluasteikkoa 100-60 ja eri koulujen arvosanoille oli keksitty erilaisia muuntokertoimia. Kiinan skaala on neliportainen, kun taas ECTS viisiportainen. Toisessa versiossa skaalataan tasaisesti, jolloin osa Kiinan kiitettävistä olisi muuttunut suomalaisiksi nelosiksi. Onneksi kuitenkin järki voitti tässäkin ja sain puhuttua skaalan, jossa yläpäässä ei oleteta että osa kiinalaisista kiitettävistä on Suomessa huonompaa suoritusta.
30 op jaolla 12-12-6 ja arvosanoilla 5-4-5 tilillä olin tyytyväinen siihen osaan. Tämän jälkeen tulikin via dolorosa nimeltä vaihtostipendin loppuosan saaminen. Uudellenorganisoinnin johdosta kukaan ei tiennyt miten raha menee ja minne ja pitkään selvitettyäni kukaan ei suostunut toteamaan että "joo'o, siinä ne opintopisteet on Oodi-otteella". Sain lopulta rahat tilille 20.4. eli päivänä, jolle tämä kirjoitus on päivätty. Olin kuitenkin palannut 17.1., eli koulun byrokratialta kesti vaivaiset 3 kuukautta saada maksettua mulle rahaa. Tästä iso miinus.
Vaikka Aalto-yliopisto tiukentaakin sääntöjä ja natsittaa enemmän ja muutenkin vaikeuttaa vaihtoa lähiaikoina, kannattaa silti lähteä. Kuulemma vastaisuudessa koulun vaihtostipendiä korotetaan, mutta vastineeksi vaaditaan 30 op:n suorituksia loppuosan saamiseksi. Jos pitäisi uuden skeeman puitteissa stipendin loppuosan ja miellyttävämmän kokemuksen välillä, valitsisin ehdottomasti jälkimmäisen. Non scholae, sed vitae discimus.
