Olin tosi ahkera poika ja kirjoitin vaihtoraportin lennolla. Aikaa oli, koska olin tietenkin saitana ostanut PEK-AMS-HKI-liput enkä PEK-HKI-lippuja (hintaero oli yli kaksinkertainen). Oli hieman epämotivoivaa lentää Tallinnan yllä kun kotimatkaa oli vielä 9 tuntia jäljellä.
Kotiin palattuani yritin hoitaa pakolliset jutut pois alta mahdollisimman pian, mutta maailmapa olikin sitten mua vastaan. Poissaoloni aikana opiskelijapalvelut oli organisoitu uudelleen 1.1.2011 alkaen ja kukaan ei tietenkään tiennyt miten mikään toimii. Vein raportin ja todistuksesta uuteen opiskelijapalvelupisteeseen T-talolle, mutta sepä ei ollutkaan oikea paikka. Sain tietenkin tietää tämän vasta pitkän ajan jälkeen kun mitään ei tapahtunut. Noppia ei tullut tilille, eikä stipendin loppuosaa toiselle tilille.
Aloin selvittää asiaa, ja näppärästi asioista vastaava henkilö oli kadonnut ainakin kuukaudeksi saikulle ja sijaiseksi nimetty kieltäytyi yhteistyöstä koska "eihän sulla voi mikään kiire olla". Onneksi sain lopulta oman tutkinto-ohjelman kanslian hyväksymään mulle opintopisteet, koska heidän se olisi pitänyt muutenkin tehdä.
Opintojen hyväksymisprosessia ei oltu tietenkään dokumentoitu ja Kiinan kohdalla luki yleinen "30h opetusta on 1,5op" -nyrkkisääntö. Omassa todistuksessani luki montako tuntia olin ollut läsnä tunneilla ja tietenkin kun tuollainen luku oli, niin sitä piti oletusarvoisesti käyttää. Täysin järjetöntä, koska 26,6h epätehokasta oppimista on 1 op. Vertailun vuoksi kielikeskuksella 12 lähiopetustuntia on 1 op ja tikkilafkan kursseilla 24 tuntia luentoja + kotitehtävät ovat 5 op:n kursseja. Olisin saanut syksyn täysipäiväisestä opiskelupanoksesta 14 opintopistettä tuolla laskentamallilla.
Järkeen vetoamalla ja keskustelemalla ja välillä vähän maanittelamalla sain läpi toisen lähestymistavan: käymäni kielikurssi oli tarkoitettu täysipäiväisesti opiskeltavaksi lukukauden ajan, joten siitä tulee saada lukukauden nopat eli 30 op. Kiinassa käytetään varsin standardia arvosteluasteikkoa 100-60 ja eri koulujen arvosanoille oli keksitty erilaisia muuntokertoimia. Kiinan skaala on neliportainen, kun taas ECTS viisiportainen. Toisessa versiossa skaalataan tasaisesti, jolloin osa Kiinan kiitettävistä olisi muuttunut suomalaisiksi nelosiksi. Onneksi kuitenkin järki voitti tässäkin ja sain puhuttua skaalan, jossa yläpäässä ei oleteta että osa kiinalaisista kiitettävistä on Suomessa huonompaa suoritusta.
30 op jaolla 12-12-6 ja arvosanoilla 5-4-5 tilillä olin tyytyväinen siihen osaan. Tämän jälkeen tulikin via dolorosa nimeltä vaihtostipendin loppuosan saaminen. Uudellenorganisoinnin johdosta kukaan ei tiennyt miten raha menee ja minne ja pitkään selvitettyäni kukaan ei suostunut toteamaan että "joo'o, siinä ne opintopisteet on Oodi-otteella". Sain lopulta rahat tilille 20.4. eli päivänä, jolle tämä kirjoitus on päivätty. Olin kuitenkin palannut 17.1., eli koulun byrokratialta kesti vaivaiset 3 kuukautta saada maksettua mulle rahaa. Tästä iso miinus.
Vaikka Aalto-yliopisto tiukentaakin sääntöjä ja natsittaa enemmän ja muutenkin vaikeuttaa vaihtoa lähiaikoina, kannattaa silti lähteä. Kuulemma vastaisuudessa koulun vaihtostipendiä korotetaan, mutta vastineeksi vaaditaan 30 op:n suorituksia loppuosan saamiseksi. Jos pitäisi uuden skeeman puitteissa stipendin loppuosan ja miellyttävämmän kokemuksen välillä, valitsisin ehdottomasti jälkimmäisen. Non scholae, sed vitae discimus.
Thursday, May 12, 2011
Tuesday, February 8, 2011
Paluumatka
Arvasin että näiden viimeisten postausten kirjoittaminen viivästyy. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan.
Paluumatkalla matkatavaraa oli suorastaan törkeästi. Kiinasta ostamani laukku täyttyi myös ääriään myöten ja hyödynsin Sallan vinkin siitä, että käsimatkatavaroita ei punnita.
Sain todistukset luvattuun aikaan lähtöpäivän aamuna ja kaksin kappalein varmuuden vuoksi.
Kämpästä piti ottaa tavarat ulos, jonka jälkeen sai hakea lopun vuokran asuntotoimistosta. Kuittia piti erikseen pyytää ja sain lisäbonuksena huimat 10 RMB takaisin pesukonepoletista.
Taksi kentälle maksoi enemmän kuin piti. Kuski vissiin yritti kusettaa mua kun 170 RMB:tä pyöristyi kiltisti summaksi, joka mulla oli mukana (~160). Aiemmin taksimatka on maksanut noin 120RMB toistuvasti.
Löysin paikallisen airport transfer authorityn tai vastaavan tiskin, jolla oli vaaka. Vaa'an kanssa sit kevensin käsimatkatavaroitani ne pari kiloa, mitä laukkuihin sai vielä laittaa. Silti mulla oli pari päällystakkia yms. ja iso reppu ja isohko putkikassi personal iteminä.
Tiskillä piti maksaa. Piece conceptin takia maksoin vain ilosta laittaa yksi laukku ruumaan. Se tosin oli USD 55 joka muutettiin yuaneiksi jollain hihasta revityllä kurssilla. En ymmärrä miksi, koska luottokortilta ois voinu veloittaa dollareitakin. Noh, ei kinostanut. Piece conceptissa tosiaan painoraja on per kolli ja kun lennot on samalla lipulla niin ylipainomaksu tulee vain kerran.
Kentällä oli Burger King, mutta sielläpä ei kortti käynyt. "Miks sulla ei ois Kiinan käteistä mukana? Wat?". Noh, muissa rafloissa kävi.
Matkalla portille yritin ostaa hieman 白酒, mutta ikävästi kentällä oli vain yhtä sorttia ja se törkeän kallista. Kiinalla oli jotain spessusääntöjä nesteiden laittamisesta ruumaan, eikä painorajoihin ois mennytkään. Noh, ehkä sitä joskus pääsee maistamaan. Samaisessa kaupassa spottasin ensimmäisen suomalaisen - *brr*. Kiersin kaukaa, koska oli selkeästi joku kujalla oleva turisti.
Lähtöportilla oli niin paljon ihmisiä, että koin voimakasta ahdistusta. Kiinalaisia voi olla paljon, mutta useampi sata länkkäriä samassa paikassa samaan aikaan oli hyvin outoa ja ahdistavaa. Schipholiin mennessä ehdin tottua.
Paluumatkalla matkatavaraa oli suorastaan törkeästi. Kiinasta ostamani laukku täyttyi myös ääriään myöten ja hyödynsin Sallan vinkin siitä, että käsimatkatavaroita ei punnita.
Sain todistukset luvattuun aikaan lähtöpäivän aamuna ja kaksin kappalein varmuuden vuoksi.
Kämpästä piti ottaa tavarat ulos, jonka jälkeen sai hakea lopun vuokran asuntotoimistosta. Kuittia piti erikseen pyytää ja sain lisäbonuksena huimat 10 RMB takaisin pesukonepoletista.
Taksi kentälle maksoi enemmän kuin piti. Kuski vissiin yritti kusettaa mua kun 170 RMB:tä pyöristyi kiltisti summaksi, joka mulla oli mukana (~160). Aiemmin taksimatka on maksanut noin 120RMB toistuvasti.
Löysin paikallisen airport transfer authorityn tai vastaavan tiskin, jolla oli vaaka. Vaa'an kanssa sit kevensin käsimatkatavaroitani ne pari kiloa, mitä laukkuihin sai vielä laittaa. Silti mulla oli pari päällystakkia yms. ja iso reppu ja isohko putkikassi personal iteminä.
Tiskillä piti maksaa. Piece conceptin takia maksoin vain ilosta laittaa yksi laukku ruumaan. Se tosin oli USD 55 joka muutettiin yuaneiksi jollain hihasta revityllä kurssilla. En ymmärrä miksi, koska luottokortilta ois voinu veloittaa dollareitakin. Noh, ei kinostanut. Piece conceptissa tosiaan painoraja on per kolli ja kun lennot on samalla lipulla niin ylipainomaksu tulee vain kerran.
Kentällä oli Burger King, mutta sielläpä ei kortti käynyt. "Miks sulla ei ois Kiinan käteistä mukana? Wat?". Noh, muissa rafloissa kävi.
Matkalla portille yritin ostaa hieman 白酒, mutta ikävästi kentällä oli vain yhtä sorttia ja se törkeän kallista. Kiinalla oli jotain spessusääntöjä nesteiden laittamisesta ruumaan, eikä painorajoihin ois mennytkään. Noh, ehkä sitä joskus pääsee maistamaan. Samaisessa kaupassa spottasin ensimmäisen suomalaisen - *brr*. Kiersin kaukaa, koska oli selkeästi joku kujalla oleva turisti.
Lähtöportilla oli niin paljon ihmisiä, että koin voimakasta ahdistusta. Kiinalaisia voi olla paljon, mutta useampi sata länkkäriä samassa paikassa samaan aikaan oli hyvin outoa ja ahdistavaa. Schipholiin mennessä ehdin tottua.
Thursday, January 13, 2011
Ohi on
Eilen oli viimeiset kokeet.
Loppukokeet noudattivat välikokeiden rakennetta, oli comprehensive, kuuntelu ja puhuminen eli kouyu erikseen. Kuuntelu meni tällä kertaa hyvin, comprehensiven tulokset puuttuu vielä ja kouyu meni varsin penkin alle. Viimeinen oli osittain omaa syytäni, en enää jaksanut panostaa viimeiseen kokeeseen. En kyllä jaksanut edeltäviinkään kahteen, mutta ne meni sattumalta ihan siedettävästi. Koepisteet siis yleinen 92.5, kuuntelu 95.5 ja puhuminen 88 pistettä sadasta. 60 on läpipääsyn raja muistaakseni, et siitä voi miettiä miten nää menee.
Kouyussa piti tehdä aikaisemman "lue ääneen ja keskustele opettajan kanssa" -setin lisäksi näytelmä ryhmässä. Noh, ilmeisesti joko opettajalla tai kohtalolla oli jotain mua vastaan, sillä mä sain ryhmääni luokan ainoan englantia puhumattoman opiskelijan ja kolmesta huonoimmasta (siis kertaluokkaa muita huonommista) kaksi, jotka ei siis pysty ees auttavasti kommunikoimaan kiinaksi. Koita siinä motivoida epämotivoituneita, tulkata ristiin (oli sinänsä ihan hyvää harjoitusta, paitsi et englannintaidottoman kiinan ääntämys oli hirveetä) ja lisäks vielä organisoida jotain valmisteluja. Tuli kyllä Marttia, epämoitivoitunutta unkarilaista fyysikkoa ja graafiteorian harkkaa ikävä.
Noh, hetken häpeä ja ikuinen kunnia. Mulle luvattiin että virallinen transcript on maanantaiaamuna 09.00 haettavissa kielikeskuksen toimistolta. Paree ois olla, koska mun lento lähtee 12.50 ja lentokentälle menee helposti tunti.
Lopun pari päivää aattelin käyttää röyhkeesti shoppailuun. Tummanharmaa villakangastakki ja ruskea nukkavieru professori -bleiseri on jo tilauksessa ja aattelin et jos vielä parit kauluspaidat. Lisäksi ryöstettyjen Clark Kent- lasien tilalle pitää saada uudet koska koskaan ei tiedä milloin on CK-hetki tuloillaan.
Loppukokeet noudattivat välikokeiden rakennetta, oli comprehensive, kuuntelu ja puhuminen eli kouyu erikseen. Kuuntelu meni tällä kertaa hyvin, comprehensiven tulokset puuttuu vielä ja kouyu meni varsin penkin alle. Viimeinen oli osittain omaa syytäni, en enää jaksanut panostaa viimeiseen kokeeseen. En kyllä jaksanut edeltäviinkään kahteen, mutta ne meni sattumalta ihan siedettävästi. Koepisteet siis yleinen 92.5, kuuntelu 95.5 ja puhuminen 88 pistettä sadasta. 60 on läpipääsyn raja muistaakseni, et siitä voi miettiä miten nää menee.
Kouyussa piti tehdä aikaisemman "lue ääneen ja keskustele opettajan kanssa" -setin lisäksi näytelmä ryhmässä. Noh, ilmeisesti joko opettajalla tai kohtalolla oli jotain mua vastaan, sillä mä sain ryhmääni luokan ainoan englantia puhumattoman opiskelijan ja kolmesta huonoimmasta (siis kertaluokkaa muita huonommista) kaksi, jotka ei siis pysty ees auttavasti kommunikoimaan kiinaksi. Koita siinä motivoida epämotivoituneita, tulkata ristiin (oli sinänsä ihan hyvää harjoitusta, paitsi et englannintaidottoman kiinan ääntämys oli hirveetä) ja lisäks vielä organisoida jotain valmisteluja. Tuli kyllä Marttia, epämoitivoitunutta unkarilaista fyysikkoa ja graafiteorian harkkaa ikävä.
Noh, hetken häpeä ja ikuinen kunnia. Mulle luvattiin että virallinen transcript on maanantaiaamuna 09.00 haettavissa kielikeskuksen toimistolta. Paree ois olla, koska mun lento lähtee 12.50 ja lentokentälle menee helposti tunti.
Lopun pari päivää aattelin käyttää röyhkeesti shoppailuun. Tummanharmaa villakangastakki ja ruskea nukkavieru professori -bleiseri on jo tilauksessa ja aattelin et jos vielä parit kauluspaidat. Lisäksi ryöstettyjen Clark Kent- lasien tilalle pitää saada uudet koska koskaan ei tiedä milloin on CK-hetki tuloillaan.
Tuesday, January 11, 2011
Poliittinen panda
Iso-Britannia on taas saamassa Pandoja.
Eläintarhakäynnillä tuli varsin selväksi, että Kiina pelaa pandoillaan voimakasta ulkopoliittista peliä. Jos ootte kivoja, saatte pandoja. Ruotsilla ja Venäjällä on, Norjalle ei ikinä ole tulossa ja yllättäen Pohjois-Korealla on kiloweise. Noh, ehkä parempi antaa DPRK:lle eläimiä kuin asejärjestelmiä.
Pohjoismaiden kohdalla kartta on vähintään jännä. Täppien pitäis kai olla Kolmården Ruotsissa ja jotain Tanskassa. Melkein onnistui.
Eläintarhakäynnillä tuli varsin selväksi, että Kiina pelaa pandoillaan voimakasta ulkopoliittista peliä. Jos ootte kivoja, saatte pandoja. Ruotsilla ja Venäjällä on, Norjalle ei ikinä ole tulossa ja yllättäen Pohjois-Korealla on kiloweise. Noh, ehkä parempi antaa DPRK:lle eläimiä kuin asejärjestelmiä.
Pohjoismaiden kohdalla kartta on vähintään jännä. Täppien pitäis kai olla Kolmården Ruotsissa ja jotain Tanskassa. Melkein onnistui.
Monday, January 10, 2011
Cost of learning
Yksi isäni lempisanontoja on "Oppirahat on maksettava". Oppirahoja voi kuitenkin maksaa enemmän tai vähemmän. Hyvässä tapauksessa voi jopa valita.
Katselin tässä itselleni sopivaa kurssia suur-Helsingin alueelta. Aalto-hilpeästö tarjoaa vain Kiina II:sta, joka on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat lukeneet syyskuusta lähtien 4 lähiopetustuntia kiinaa viikossa. Itse kun olen lukenut samanmittaisen ajanjakson mutta 20 lähiopetustuntia viikossa niin pelkään että ihan hippasen turhautuisin. Noh, onneksi hippiyliopiston Konfutse-instituutti tarjoaa ilmaista opetusta. Kirjat on tosin hankittava itse.
Opetuksessa käytetty kirja on New Practical Chinese Reader vol.3. Kirjaa saa esimerkiksi täältä paikanpäältä tai Internetistä. Tekstikirja, harjoituskirja + CD:t Kiinassa 124 RMB, jenkkilässä Amazonin "huipputarjouksella" edukkaat $59.
En olisi ees yllättynyt vaikka jenkkikirjojen hintaa ois nostettu jotta jenkit ei pitäis kirjaa huonona.
Olen yrittänyt katsella tietotekniikan alan oppikirjoja täältä. Ei löydy mistään samoja kirjoja kuin mitä meillä käytetään. Ei niinkun ees Kerningham&Ritchietä, ei sit missään. On jotain eeppisiä nevarikirjoittajien kirjasarjoja ja parit O'Reillyn perusteokset (ei Perliä, oisin ostanut jos ois löytynyt). Jännästi nevarikirjoittajien kirjat on on usein sanasta sanaan samannimisiä kuin tunnetumpien. Hinta ois kohdallaan kyllä niissäkin.
En ole ihan varma miksi tietotekniikan kirjat on erilaisia. Voi johtua siitä et täkäläiset tykkää enemmän kirjoista jotka voi päntätä ulkoa. Voi johtua myös siitä, että jenkki- ja eurokustantamot ei oo havahtunut siihen et enemmän halvemmalla voi olla hyvää bisnestä.
Katselin tässä itselleni sopivaa kurssia suur-Helsingin alueelta. Aalto-hilpeästö tarjoaa vain Kiina II:sta, joka on suunnattu opiskelijoille, jotka ovat lukeneet syyskuusta lähtien 4 lähiopetustuntia kiinaa viikossa. Itse kun olen lukenut samanmittaisen ajanjakson mutta 20 lähiopetustuntia viikossa niin pelkään että ihan hippasen turhautuisin. Noh, onneksi hippiyliopiston Konfutse-instituutti tarjoaa ilmaista opetusta. Kirjat on tosin hankittava itse.
Opetuksessa käytetty kirja on New Practical Chinese Reader vol.3. Kirjaa saa esimerkiksi täältä paikanpäältä tai Internetistä. Tekstikirja, harjoituskirja + CD:t Kiinassa 124 RMB, jenkkilässä Amazonin "huipputarjouksella" edukkaat $59.
En olisi ees yllättynyt vaikka jenkkikirjojen hintaa ois nostettu jotta jenkit ei pitäis kirjaa huonona.
Olen yrittänyt katsella tietotekniikan alan oppikirjoja täältä. Ei löydy mistään samoja kirjoja kuin mitä meillä käytetään. Ei niinkun ees Kerningham&Ritchietä, ei sit missään. On jotain eeppisiä nevarikirjoittajien kirjasarjoja ja parit O'Reillyn perusteokset (ei Perliä, oisin ostanut jos ois löytynyt). Jännästi nevarikirjoittajien kirjat on on usein sanasta sanaan samannimisiä kuin tunnetumpien. Hinta ois kohdallaan kyllä niissäkin.
En ole ihan varma miksi tietotekniikan kirjat on erilaisia. Voi johtua siitä et täkäläiset tykkää enemmän kirjoista jotka voi päntätä ulkoa. Voi johtua myös siitä, että jenkki- ja eurokustantamot ei oo havahtunut siihen et enemmän halvemmalla voi olla hyvää bisnestä.
Päivällinen ei ole ohi ennen kuin
Ensimmäinen merkki vasemmalta on selkeästi 肥 eli lihava. Toista en tiedä ja loput tarkoittaa meriruokaa.
Sunday, January 9, 2011
Vähiin käy ennen kuin loppuu
Komennus alkaa lähestyä loppuaan: Forecan ennuste yltää jo mun paluupäivälle. Olkoonkin että siitä ei saa paljoa irti noin itsessään.
Täällä sisämaassa sää on yllättävänkin kuivaa. Lunta ei ole näkynyt ja ilmeisesti viime vuonna oli poikkeuksellisesti lumi maassa kuukauden.
Pystyn lenkkeilemään vieläkin viereisellä urheilukentällä vaivatta ilman, että jää vaivaa. Välillä tosin on päiviä, jolloin voimakas tuuli yhdistettynä -1 - -8 asteiseen ilmaan tekee lenkkeilystä aivan liian kylmää hommaa mun urheilutamineille. En kuitenkaan viittis arkivaatteissa lenkkeillä, vaikka se ilmeisesti kiinalainen tapa onkin. Kentällä kun on jatkuvasti possea kauluspaidassa tai farkuissa tai molemmissa lenkkeilemässä.
Köhä helpotti kun kävi Hainanilla. Varmaan se palaisi jos hengaisin täällä pidempään. En kuitenkaan ehdi vaan palaan Suomeen. Vielä pitäis jaksaa pinnistää kokeet huomisesta keskiviikkoon. Ei oikeastaan inspais valmistautua, mut toisaalta ylpeys ei anna mennä takki auki kokeeseen.
Täällä sisämaassa sää on yllättävänkin kuivaa. Lunta ei ole näkynyt ja ilmeisesti viime vuonna oli poikkeuksellisesti lumi maassa kuukauden.
Pystyn lenkkeilemään vieläkin viereisellä urheilukentällä vaivatta ilman, että jää vaivaa. Välillä tosin on päiviä, jolloin voimakas tuuli yhdistettynä -1 - -8 asteiseen ilmaan tekee lenkkeilystä aivan liian kylmää hommaa mun urheilutamineille. En kuitenkaan viittis arkivaatteissa lenkkeillä, vaikka se ilmeisesti kiinalainen tapa onkin. Kentällä kun on jatkuvasti possea kauluspaidassa tai farkuissa tai molemmissa lenkkeilemässä.
Köhä helpotti kun kävi Hainanilla. Varmaan se palaisi jos hengaisin täällä pidempään. En kuitenkaan ehdi vaan palaan Suomeen. Vielä pitäis jaksaa pinnistää kokeet huomisesta keskiviikkoon. Ei oikeastaan inspais valmistautua, mut toisaalta ylpeys ei anna mennä takki auki kokeeseen.
Subscribe to:
Posts (Atom)